Warsh ja Bessent ovat nyt samojen ongelmien äärellä
Tiivistelmä
- Federal Reserven uusi pääjohtaja Kevin Warsh ja valtiovarainministeri Scott Bessent kohtaavat haasteita kiihtyvän inflaation ja nousevien korkojen vuoksi, mikä vaikeuttaa talouspolitiikan hallintaa.
- Inflaatio on noussut 2,3 prosentista 3,5 prosenttiin, ja asuntolainojen korot ovat ylittäneet 6,5 prosenttia, mikä on korkein taso yhdeksään kuukauteen.
- Warsh kohtaa sisäistä hajaannusta Fedissä, kun taas Bessent kamppailee 10 vuoden velkakirjojen korkojen nousun kanssa, mikä on osittain Iranin konfliktin seurausta.
- Yhdysvaltain budjettialijäämän kasvu ja lähestyvät välivaalit lisäävät painetta hallinnolle, joka ei voi enää syyttää ulkoisia tekijöitä talouden ongelmista.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Donald Trumpin toinen kausi on siirtynyt uuteen tilanteeseen, jossa vastuu taloudesta on entistä enemmän hallinnon omilla harteilla. Trumpin ehdokas nousi Federal Reserven johtoon, joten syntipukkia rahapolitiikasta on entistä vaikeampi löytää. Talouspolitiikassa on puolestaan samoja ongelmia kuin keskuspankilla.
Federal Reserven uusi pääjohtaja Kevin Warsh ja valtiovarainministeri Scott Bessent painivat kiihtyvän inflaation ja nousevien korkojen kanssa. Maaliskuun 2025 jälkeen inflaatio on loikannut 2,3 prosentista 3,5 prosenttiin, ja asuntolainojen korot ovat nousseet yli 6,5 prosenttiin, eli korkeimmalle tasolle yhdeksään kuukauteen.
US: 30-vuotisen asuntolainan korko, %
Lähde: LSEG
US: 30-vuotinen velkakirjakorko ja Federal Reserven pitkän aikavälin korkoennuste, %
Lähde: LSEG
Kevin Warsh kohtaa historiallisen haasteen paitsi talousympäristön, myös Fedin sisäisen hajaannuksen vuoksi. Huhtikuun korkokokous osoitti, että eriäviä mielipiteitä on eniten yli 30 vuoteen. Moni Warshin kollegoista pitää korkojen nostamista välttämättömänä inflaation taltuttamiseksi, mikä sotii suoraan Trumpin kevyemmän rahapolitiikan tavoitteita vastaan. Samaan aikaan Iranin konflikti on nostanut bensiinin ja energian hintoja, mikä ruokkii inflaatiopaineita entisestään.
Valtiovarainministeri Scott Bessent, jota on kutsuttu markkinoiden ”rauhoittajaksi”, on asettanut 10 vuoden velkakirjojen korot keskeiseksi menestyksensä mittariksi. Tulokset sen suhteen ovat kuitenkin olleet laihoja: 10 vuoden korot ovat Iranin sodan johdosta nousseet yli puoli prosenttiyksikköä ja 30 vuoden korot saavuttivat korkeimman tasonsa sitten vuoden 2007. Vaikka Bessent on viitannut laajaan ”työkalupakkiin”, kuten velkakirjojen takaisinostoihin tai painopisteen siirtämiseen lyhytaikaiseen velkaan (nk. ”Bessent put”), eivät nämä toimet välttämättä riitä kääntämään trendiä.
Tilannetta vaikeuttaa entisestään Yhdysvaltain budjettialijäämän kasvu, joka johtuu lisääntyneistä puolustusmenoista ja tullitulojen pienenemisestä, ja rajoittaa osaltaan Bessentin liikkumavaraa. Yhdysvaltain loppuvuoden välivaalit lähestyvät ja äänestäjien luottamus taloudenpitoon horjuu, mikä näkyy mm. kuluttajaluottamuksessa. Tämä on saattanut hallinnon tilanteeseen, jossa ulkoisia syntipukkeja ei enää ole. Kyseessä on nyt täysin ”Trumpin talous”, ja nähtäväksi jää, onnistuuko hallinto kääntämään suuntaa ennen välivaaleja.
