Kiinan teollinen harppaus venyy ja vie markkinaosuuksia muilta
Tiivistelmä
- Kiina on siirtymässä kohti innovaatioon ja korkeaan laatuun perustuvaa teollista strategiaa, mikä on lisännyt maan kilpailukykyä ja ulkomaankaupan ylijäämää.
- Länsimaiden teknologiapakotteet ovat kiihdyttäneet Kiinan pyrkimystä teknologiseen omavaraisuuteen, ja Made in China 2025 -ohjelma on saavuttanut 86 % tavoitteistaan.
- Kiinan vienti Eurooppaan on laskenut vuodesta 2021, mutta maa on noussut globaaliksi johtajaksi useilla teknologian aloilla, kuten suurnopeusjunissa ja aurinkopaneeleissa.
- Teknologinen kehitys on aiheuttanut rakenteellisia muutoksia, jotka ovat johtaneet perinteisen teollisuuden ja työväenluokan vaikeuksiin, vaikka huippuyritykset kukoistavat.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Kiina on parhaillaan keskellä historiansa merkittävintä taloudellista muodonmuutosta. Maa, joka vuosikymmeniä toimi halvan massatuotannon ja ulkomaisen teknologian kokoonpanopisteenä, on siirtymässä vauhdilla kohti aikakautta, jota Pekingin hallinto kutsuu ”uusiksi laadukkaiksi tuotantovoimiksi”. Tämä uusi teollinen strategia ei perustu enää pelkkään investointivetoiseen kasvuun, vaan innovaatioon, korkeaan laatuun ja äärimmäiseen digitaaliseen tehokkuuteen. Silläkin on tosin haasteensa.
Vaikka länsimaiden asettamat teknologiapakotteet ja kaupan esteet on suunniteltu hidastamaan tätä kehitystä, tulokset ovat olleet päinvastaisia. Ulkoinen paine on toiminut katalyyttinä, joka on kiihdyttänyt Kiinan pyrkimystä teknologiseen omavaraisuuteen ja kotimaiseen korvaamiseen kriittisillä aloilla. Kiinan kilpailukyvystä on osoituksena maan ennätyskorkeaksi noussut ulkomaankaupan ylijäämä. Hidastuvassa maailmantalouden kasvuympäristössä kamppailu markkinaosuuksista kovenee. Kiinasta ei tule muualle maailmaan, esimerkiksi Eurooppaan, enää vain teollisuuden bulkkituotetta ja vaatteita, vaan yhä enemmän välituotteita ja korkean teknologian lopputuotteita, käy ilmi EKP:n artikkelista. Tuonti Eurooppaan on jatkanut kasvuaan, mutta tavaravirta toiseen suuntaan on tyrehtynyt, ja Kiinan tuonti Euroopasta ollut laskussa vuodesta 2021 eteenpäin.
Lähde: EKP
Kiinan vienti, muutos vuodentakaisesta, %, 3 kk liukuva keskiarvo
Lähde: LSEG
Made in China -strategia toimii
Vuonna 2015 käynnistetty Made in China 2025 -ohjelma tähtäsi kotimaisen valmistuksen tukemiseen ja panostuksiin korkeaan teknologiaan. Se on saavuttanut tavoitteensa yllättävän tehokkaasti huolimatta länsimaiden pyrkimyksistä tukahduttaa se. Esimerkiksi South-China Morning Postin analyysit osoittavat, että peräti 86 prosenttia ohjelman tavoitteista on jo saavutettu. Yhdysvaltain pakotteet eivät ainoastaan epäonnistuneet ohjelman pysäyttämisessä, vaan ne pakottivat Kiinan kehittämään omat ratkaisunsa puolijohteiden ja tekoälyn kaltaisilla kriittisillä osa-alueilla.
Kiina on jo noussut globaaliksi johtajaksi usealla teknologian saralla, kuten suurnopeusjunissa, droneissa ja aurinkopaneeleissa. Sekin on osoituksena siitä, että Kiina on onnistunut nousemaan arvoketjussa ylöspäin juurikin Made in China -tavoitteiden mukaisesti, kokoonpanijasta innovoijaksi.
Teknologinen loikka on kuitenkin luonut syvän halkeaman Kiinan talouteen. Samalla kun maa raportoi ennätysmäistä kauppataseen ylijäämää, perinteinen teollisuus ja sen työntekijät ovat jäämässä rakenteellisen muutoksen jalkoihin.
Kun esimerkiksi perinteiset lelutehtaat sulkevat ovensa kysynnän hiipuessa ja teknologisen vaatimustason noustessa, seuraukset ovat inhimillisesti raskaita ja näkyvät mm. alueellisena työttömyytenä. Se on Kiinan uuden tulemisen kääntöpuoli: huippuyritykset kukoistavat ja automatisoituvat, mutta perinteinen työväenluokka on vaikeuksissa sielläkin.
