Negatiivisuusharha näkyy kuluttajaluottamusluvuissa

Negatiivisuusharhassa luonteeltaan negatiivisemmilla asioilla (esim. pessimismi ajatusmaailmassa tai negatiivinen uutisvirta) on suurempi vaikutus ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen kuin neutraaleilla tai positiivisilla asioilla. Sijoittajilla negatiivisuusharhan yli näkeminen on tarpeellinen taito. Harha näkyy myös kuluttajaluottamuksessa.

Lähde: Tilastokeskus

Tilastokeskus julkaisee kuukausittain kuluttajaluottamustilastoa, jossa arvioidaan luottamusta paitsi omaan talouteen, myös Suomen talouteen. Tilastosta käy selvästi esille se, että kuluttajien oma käsitys omasta taloudesta on huomattavasti vakaampi ja vähemmän altis muutoksille kuin käsitys valtion talouden näkymistä. Tämä on johdonmukainen piirre, joka toistuu eri aikoina. Esimerkiksi huhtikuun luvuissa näkyi se, että luottamus omaan talouteen muuttui huonompaan suuntaan nykytilanteen ja odotusten osalta. Luottamus Suomen talouteen oli kuitenkin vielä suuremmassa luisussa. 
Itse asiassa luottamus omaan talouteen on ollut systemaattisesti vahvempaa kuin luottamus Suomen talouteen aina vuodesta 2018 lähtien. Esimerkkejä löytyy myös historiasta: 2000-luvun alun IT-kuplan puhkeamisen aikaan kuluttajien näkemys omasta taloustilanteestaan ei juurikaan reagoinut shokkiin, kun taas näkemys Suomen kansantalouden tilasta heikkeni selvästi.

Ilmiöön on kaksi syytä. Ensinnäkin oman lompakon tuntee parhaiten. Epävarmassa maailmassa on huomattavasti helpompi arvailla oman lompakkonsa kuin Suomen talouden kehitystä. Lisäksi negatiivisuusharhalla on näppinsä pelissä. Uutisointi Suomen taloudesta on ollut kovin mollivoittoista viime vuosina, ja se on varmasti vaikuttanut myös odotuksiin yleisestä talouskehityksestä. Kun talousennustajat ovat joutuneet tekemään alaspäin tarkistuksia, saman ovat tehneet myös kuluttajat.

Suomi: Kuluttajaluottamus ja yksityinen kulutus (indeksi, 2018=100)

Lähde: LSEG

Kun verrataan kuluttajaluottamuslukuja toteutuneisiin lukuihin yksityisestä kulutuksesta, nähdään, että olemme vahvasti negatiivisuusharhan vankeina. Vuodesta 2018 vuoteen 2022 kotitalouksien kulutus ja kuluttajaluottamus kulkivat vielä jokseenkin samaan suuntaan, mutta radikaali muutos on tapahtunut viimeisen 4 vuoden aikana: kuluttajaluottamus romahti eikä ole toipunut, mutta kulutus on siitä huolimatta pitänyt jokseenkin pintansa. Indeksoituna kulutus ei ole juuri kasvanut, mutta ei romahtanutkaan. Joskus totuus voi siis olla kuluttajapessimismiä ihmeellisempää.