CapManilta hyvinkin pirteä startti vuoteen. Jatkoitte vahvassa kasvussa, ja tota muutenkin tulosrivit oli oikein hyvässä asennossa, niin olit varmaan tyytyväinen alkuvuoden kehitykseen.

Oli hyvä, hyvä, hyvä vahva aloitus vuoteen, ja tota tyytyväinen Q1-kehitykseen ja tähän momenttiin. Meillähän niinku Kvartaalista spesifisti, niin palkkiotulos nousi selkeästi 48 pinnaa ylös viime vuoteen verrattuna. Siellä alkaa nyt näkyä se skaalautuvuus bisneksessä. Ja se työ, mikä sen eteen on tehty, niin se alkaa tulemaan nyt kunnolla läpi. Käyvät arvot meidän rahastoista kehittyi positiivisesti läpi linjan, mikä on myös tässä markkinatilanteessa. Se osoittaa sen arvonluontikyvyn, mikä meillä siellä on. Ja saatiin myöskin hienoja exittejä tehtyä, mikä myöskin todistaa sen, että ne käyvät arvot siellä rahastoissa on aitoja, ja itse asiassa nyt irtautumisia jopa yli viimeisimmät käyvät arvot. Nyt spesifisti, kun meillä on PDS Visionin ja Valokuitusen irtautumiset alla, niin se tuo myöskin vahvaa kassavirtaa meille nyt Q2 aikana, kun ne sulkeutuu ne transaktiot. Hyvää kehitystä siellä. Ja varainkeruupuolella pirskahtaa vahvaa momenttia siellä. Odotetaan seuraavia sulkemisia, ensimmäisiä sulkemisia useampaa rahastoa nyt seuraavien kuukausien aikana.

Palataan tuohon varainkeruuseen sekä tuohon Valokuituseen vähän myöhemmin. Mutta otetaan vielä kiinni noihin kuluihin, mitkä on totta kai tarkassa syynissä tällä puolella pöytää. Teidän joo kulut kasvoi edelleen, 20 pinnaa, toki palkkiot tai liikevaihto kasvoi 22 pinnaa, eli siitä tulee skaalautumista joo, mutta se 20 pinnaa on edelleen aika paljon. Siinä on toki mukana, pitää muistaa, että siinä on nämä transaktiot edelleen nostaa sitä. Toimarin katsauksessa sanoit, että tämä skaalautuminen tulee. Näin vapaasti muotoillen sanoit suunnilleen näin, että skaalautuminen tulee kunnolla läpi sitten, kun tämä varainkeruusykli on ohi. Niin avaaksä lisää tätä ajatusta, miten tämä toimii Ja käytännössä?

Vetin sitä meidän nyt sen palkkiotuloksen muodostumista nyt, kun palkkiotulot kasvoi 22 pinnaa, palkkiotulos 48 pinnaa, niin sulla on kolme ajuria oikeasti, jotka ajaa sitä palkkiotulosta nyt tästä kvartaalista. Sulla on toisaalta nimenomaan se, että liikevaihto kasvaa, niin se tulee. Tuo kasvaa. Kulukontrolli. Se on totta, että viime vuoden ensimmäiseen kvarttiin verrattuna kulut nousi, mutta jos sitä vertaa Q4:ään ja näin, ja katsoo mitä siellä alla on, niin itse asiassa kulukuri on ollut todella vahvaa. Ne nousut tulee... Melkein kokonaan ainoastaan siitä, että Kairus-akvisitiot tehtiin viime vuoden aikana, niin sen mukana tuli kokonainen organisaatio ja toimisto Saksaan. Mutta se on skaalautuvaa bisnestä nyt, kun se on meillä, mutta noi tuli. Ja sitten meidän hotellirahasto teki sen todella ison sijoituksen Midstar-portfolioon viime vuoden aikana, myöskin Q1 jälkeen tai Q1:n loppupuolella. Niin sen mukana siirretty nyt organisaatio myöskin kasvattaa kuluja, mutta muuten se kulukuri, ja se jatkuu tänäkin vuonna, niin on pysynyt vahvana. Sitten se kolmas ajuuri siihen kannattavuuden parantamiseen, mihin säkin viittaat, tai tuossa niin kuin kommentissa, on sitten se, että me ollaan tehty hyvin systemaattisesti viimeiset vuodet töitä sen eteen, että rakennetaan. skaalautuvaa liikevaihtoa ja tehokkaita prosesseja, eli sillä saadaan kulut pysymään kurissa, eli ihan käytännössä siitä, että otetaan tekoälyä käyttöön, otetaan automaatiota käyttöön, katsotaan todella tarkasti rahastorakenteet, rahastojen hoitoraportointi, kaikki tällaiset, niin että niissä saadaan tehokkuutta läpi ja Tämä tulee läpi, näkyy jo osittain. Palkkiotulosprosenttihan nousi jo nyt 12:sta 14:ään tässä kvartterissa, niin sitä alkaa tulemaan, mutta se tulee täysillä läpi silloin, kun ollaan loppuvaiheessa tai siinä niin kuin viimeisessä sulkemisessa rahastoissa, koska kun sä aloitat sen varainkeruun, sä tarvit jo sen rahastorakenteen,

Hmm.

sen hallinnoinnin siihen, sä tarvit sen varainkerun, sä tarvit sen sijoitustiimin, joka sitä tekee, ja kaikki niin kuin sen ympärillä, mutta kun sun prosessit alla skaalautuu, niin sä pystyt niin kuin... hoitamaan isompaa aumia ilman että nämä kulut sitten siitä nousee, niin sen takia siinä vaiheessa kun aumi tulee sille kohdalle mihin pitää. Niin se se täysimpakti tulee läpi. Sitä tolla haetaan tolla kommentilla.

Jes, eli tavallaan voi ajatella, että nyt kun nämä epäorgaaniset toimet eivät enää näy siellä kuluissa, niin sen kulujen orgaanisen kasvun käytännössä pitäisi hidastua, ja sitten jos ja kun varainkeruu jatkaa tuolla käyrällään, niin sitten se skaala tulee sieltä.

Sieltä tulee se.

Varainkeruun markkinalla saatiin, tai pääomamarkkinoilla ylipäänsä saatiin tämä jo melkein joka kevääksi muodostunut kriisi, kun Iranin sota alkoi ja sieltä tuli. Pääomamarkkinoillehän ihan kunnon säikähdys. Se mikä keskeinen asia teille on totta kai tuo korkotason nousu, kuitenkin teidän osa omaisuusluokista on herkkä koroille. Mä olin itse vähän huolissani, että mitenkähän tämä vaikuttaa teidän varainkeruuseen, mutta te sanoitte, että tämä on yllättävän vähän näkynyt vielä. Niin avaaks sä vähän tätä, että miten, miksi tämä on näkynyt niin vähän, kun vuosi sitten se näkyi kuitenkin ihan kunnolla, se vuosi sitten se tullisekoilu, niin se potkaisi sitä varainkeruun palloa luokkaa kaksi kvartaalia eteenpäin käytännössä.

Se on totta, että se on tällä hetkellä vaikuttanut vähemmän siihen. Osittain onko se sitä, että tämä alkaa olemaan vuosittainen tapahtuma, että on näin. Se voi olla osa sitä. Toisaalta mä luulen, että se on myöskin sitä, että kun... kun osakemarkkinat erityisesti on nyt ollut todella volatiileja, ja sijoittajia alkaa nyt olemaan siinä tilanteessa, instituutiosijoittajat, että niiden pitää kuitenkin tehdä uusia sitoumuksia ja tehdä uusia sijoituksia.

Hmm.

Niin mihin raha tällä hetkellä tai pääomat tällä hetkellä suuntautuu, niin mä näen, että ensinnäkin Eurooppa on tällä hetkellä todella hyvässä positiossa, että sekä pohjoisamerikkalaiset, eteläamerikkalaiset, aasialaiset ja eurooppalaiset eurooppalaiset itsekin näkee, että kun sä teet pitkäjänteisiä sijoituksia, niin Eurooppa on se paikka, missä on vakain poliittinen ympäristö, vakain taloudellinen ympäristö ja Pohjoismaat vielä siellä, niin se on yksi, joka on pitänyt varainkeruuta eurooppalaisiin rahastoihin yllä, mä väittäisin. Ja sitten toisaalta reaaliomaisuusluokkiin, niin jos miettii Niihin on vähemmän vaikutusta se, mitä osakemarkkinoilla tapahtuu. Niihin on vähemmän vaikutusta siitä, vaikka mitä tekoäly nyt tekee yrityksille ja mullistaa toimintatapoja, bisnesmalleja ja muuta. Niin ei ne kiinteistöt häviä sieltä minnekään. Ei se tekoäly niitä korvaa. Ei se korvaa infraa. Ei se korvaa metsää ja muuta. Niin ne on sijoitusalueena sellaisia, missä saat vakaampaa, ehkä ennustettavampaa tuottoa. Niin se myöskin tukee niitä edelleen tässä. Ja koko tämä EU-poliittinen tilanne myöskin tekee sitä, että infrainvestoinnit tällä hetkellä, niin niillähän nähdään ihan hirveä tarve. Ja se ajaa sitä omaisuusluokkaa. Että inflaatiopelko se ei sinänsä haittaa, koska infra, metsä etenkin, niin toimii hyvin myöskin korkeammassa inflaatiossa, eikä se koronnousu ole sitten kuitenkaan ollut niin korkea. Niin me nähdään se, että siellä on vahvaa kysyntää, ja sijoittajat tällä puolella ei ole pelästynyt vielä ainakaan.

Joo, tämä sama viestihan tuolla on tullut ylipäänsä varoilla kaikilta markkinoilta. Joo, kyllä. Tämä sama viestihän tuolla on tullut ylipäänsä varainkeruumarkkinalta oikeastaan, ja sit ilmeisesti se osittain on sitä, että sijoittajat ovat myös turtuneita tähän tilanteeseen. Se säikäytti pääomamarkkinaa aika nopeasti. Nopeasti meni tästä ohi. Tota varainkeruupipeline, jos käydään noita teidän tuotekohtaisesti vähän läpi. Tiedetään, että teillä on nämä neljä isoa tuotetta tänä vuonna varainkeruussa. Sanoitte, nyt olette vaihtanut sanamuotoa, puhutte kuukausista seuraavien... Seuraavien ensimmäisten sulkemisten kanssa, mikä on toki positiivista, oli vaihtunut kvartaalista siihen, niin aloitetaan vaikka infrasta, mikä on nyt lähtenyt aika räväkästi liikkeelle. Miten sparraatte? Aloitetaan sieltä ja voidaan käydä ne isommat läpi.

Niin infra kolmosen varainhankinta tosiaan laitettiin käyntiin alkuvuonna. Siellä on todella vahva exit Valokuitusesta ykkösrahastosta pohjalla. Siellä on muutenkin vahvaa track recordia. omaisuusluokka, millä on kiinnostusta tällä hetkellä, niin se on lähtenyt todella vauhdikkaasti liikkeelle, ja siellä tavoitellaan ensimmäistä sulkemista tosiaankin seuraavien kuukausien aikana. Ja tavoitekoko sille rahastolle sitten viimeisessä sulkemisessa 750 milliä. Eli se etenee todella hienosti tällä hetkellä. Kiinteistöpuolella Nordic Real Estate 4, joka on ollut pitkään varainkeruussa ja markkina on hankala. On hankala. Siellä me nähdään nyt vahvaa konkreettista kiinnostusta siihen rahastoon sijoittajilta, ja siellä sama asia, että seuraavien kuukausien aikana siinäkin odotetaan ensimmäistä sulkemista, ja kiinteistöpuolella on hyvä muistaa, että siellähän meillä on meidän avoimet rahastot myös, niin nehän on kerännyt, niihin ollaan kerätty se keskimäärin 300 miljoonaa per vuosi, nyt viimeiset kolme vuotta keskimäärin, niin sielläkin niihinkin jatketaan varainkeruuta, ja ne kiinnostaa edelleen. Paljon hyviä sijoituksia nyt tässä ensimmäisen kvartaalin aikana läpi Pohjoismaiden, niin tukee myös niiden kasvua. Ja sitten meidän metsärahasto, Forest Fund IV, siinähän meillä oli ensimmäinen sulkeminen joulukuussa. Rahasto on tehnyt ensimmäisen sijoituksensa nyt, menee Q2:n puolelle, mutta 16 000 hehtaaria Suomesta. Ja jatkaa sekä sijoitustoimintaa että varainkeruuta. Ja sielläkin nähdään, että seuraava sulkeminen seuraavien kuukausien aikana on realistista ja etenee hyvin. Eli tuossa tulee ne kolme isointa omaisuus- tai sijoitusaluetta meillä. Private equity ja wealth puolellahan ne on pienempiä sinänsä rahastoja, mutta sielläkin paljon käynnissä tällä hetkellä. Ja wealthhan on ottanut silleen keskimäärin pari sataa miljoonaa vuodessa sisään aumia, niin sekin jatkaa toimintaa. Ja sitten on Kairus, real asset debt. Kairus-rahasto, joka on kiinteistövelka, niin siellä varainkeruu käynnissä. Ja sit kvartaalin alkaen tultiin nyt kanssa ulos sen kanssa, että suunnitelmien mukaisesti laajennetaan infravelkaan.

Yes.

Niin siellä ei puhuta vielä varainkeruusta, vaan siitä, että nyt meillä on tota seniorihenkilöt paikalla, jotka osaa nimenomaan tämän omaisuusluokan, ja lähdetään rakentamaan sitä. Mutta vuoden aikana ehkä lanseerataan varainkeruu sille puolelle.

Ja onko se Kairuksen varainkeruun, sen kiinteistövelan, niin onko se kanssa tässä muutaman kuukauden ikkunassa pysynyt?

Ei, siinä menee pidempään.

Joo, joo. Sitten se infravelka, minkä tosiaan on lanseerattu sinne Kairuksen alle, niin... Jos lyhyesti kerrot, miksi se oli omaisuusluokka, mihin te halusitte mukaan.

Ja se oli, kun Kairus ostettiin viime vuonna, niin silloinhan me jo ihan tietoisesti suunnitelmissa oli, että sen pitää olla laajempaa kuin vain kiinteistövelkaa, mikä on se mitä Kairus on tehnyt, ja sen takia myöskin nimi Real Asset Debt, eikä Real Estate Debt. Ja tota uh infravelka kiinnostaa tällä hetkellä sen takia, että Euroopassa ylipäänsä sulla on infrainvestointimäärä nousussa ja sulla on tarvetta, onko sitten kriittistä infraa, digitalisaatiota, se on vähähiilisyyttä, ylipäänsä tämän eurooppalaisen omavaraisuuden lisäämistä infrahankkeilla. Ja se tarkoittaa, että siellä on myöskin velkatarvetta sille, ei pelkästään equity-puolella vaan myöskin velkasijoituksille, niin se on kiinnostava, kasvava segmentti. tarvetta sille, ei pelkästään sille equity puolella vaan myöskin velkasijoituksille, niin se on kiinnostava, kasvava segmentti. Se istuu siihen yhdistelmään Kairuksen osaamista velkasijoituksista, mid-market-kiinteistösijoituksia, niin ja meidän CapManin mid-market infraosaamista ja mid-market-osaamista, niin infravelka tulee just siihen väliin. Mennään siihen rakoon markkinassa, missä on nimenomaan nämä pienet keskisuuret sijoitukset, missä ei välttämättä isoimmat velkarahastot ole kiinnostuneita. Pankit voi olla vähän hitaita, niin siinä me nähdään niinku markkinamahdollisuus sijoituspuolella tehdä kiinnostavia sijoituksia, ja sitten taas sijoittajat näkee sen omaisuusluokkana kiinnostavana. sijoituspuolella tehdä kiinnostavia sijoituksia, ja sitten taas sijoittajat näkee sen omaisuusluokkana kiinnostavana. Oikeastaan se keskeinen kysymys, mikä itsellä silloin nousi, kun tää tiedote tuli, että miksi just nyt, kun me tiedetään, että teillä on samaan aikaan varainkeruu kaikkin strategioihin käynnissä, teillä on hirveästi pöydällä ja sitten kuitenkin haluatte siihen vielä lisää tavaraa, niin mikä oli se syy, että just nyt, eikä esimerkiksi vaikka vuoden päästä, kun tää varainkeruusykli olisi selvästi pidemmällä kuitenkin. No tohon on, mä toin, että periaatteessa on niinku kaksi syytä, ja sit on niinku vielä yksi kolmas, joka tukee sitä. Syyt on se, että tämä sijoitusalue, niin kuin kaikki muutkin, on hyvin henkilörippuvaisia. Ja nyt René Castres, joka tähän on rekrytoitu ja joka nimenomaan halusi tulla meille rakentamaan infravelkaa, on kansainvälinen osaaja. Hänellä on... 30 vuotta kokemusta siitä, että hän on nimenomaan infravelkasijoituksia tehnyt, infravelkaplatformeja rakentanut. Ja hänen kanssaan löydettiin se matchi, että hän nimenomaan sanoi, että tähän fokukseen, mikä meillä on meidän tapaan tehdä, hän haluaa tulla ja lähteä tätä rakentamaan. Niin jos sulla on se oikea tyyppi. Sitä rekryäthän silloin

Niin

osataan.

se ei välttämättä oo vuoden päästä

Ei välttämättä

tarjolla.

odota sitä vuotta siellä. Ja sitten toisaalta se, että me nähdään, että jos me mietitään infravelkaa markkinoilla, niin nyt on se oikea hetki lähteä rakentamaan sitä, koska vuoden päästä oletetaan, että se kysyntä on jo selkeästi korkeammalla. Että jos me lähdetään siihen vuoden tai kahden päästä, me ollaan jo myöhässä siinä syklissä. Niin se on se toinen syy, miksi nyt. Sitten tavallaan sitä tukevaa asiaa on sitten se, että pitää muistaa, että meidän organisaatio on, meidän sijoitustiimit on äärimmäisen itsenäisiä. Että se, että Michael Morrow nyt Kairuksessa ottaa omaan management-tiimiinsä René-tyyppisen osaajan ja lähtee kehittämään, niin he toimivat hyvin itsenäisesti samalla, se ei sinänsä itsessään häiritse sitä, että mitä meidän kiinteistötiimi tekee tai mitä infra tekee. vaan he kehittää sitä omaa bisnestään yrittäjähenkisesti

Kyllä.

siellä, niin sen takia sen pystyy ottaa siihen rinnalle.

Sitten ihan oman taseen sijoituksesta vielä. Myös katsotaan teidän koko omaa salkkua, mikä on se noin 180 miljoonaa. Niin siellä keskimäärin se pääoma on vois sanoa aika iäkästä jo. Siellä on paljon vanhempia näitä rahastoja, vuosikertoja. Ja se on selvää, että sieltä on kotiutumassa merkittävästi pääomia tästä. Sanotaan, että vaikka vuosikymmenen loppuun mennessä sitten. Ja siellä on myös nämä vanhat, ei-CapManin rahastoihin tehdyt sijoitukset, mitä te olette sanoneet, että niitä ei enää tehdä. Eli ne tulee pois. Eli toisin sanoen tässä... Teillä on vaihtoehto siihen tulevina vuosina, että teidän taseen tai teidän sijoitussalkun koko kutistuu, jos te haluatte niin. Miten te itse näette vähän pidemmällä aikataululla, mikä on optimaalinen taseen koko tähän teidän bisnekseen? Tarkoitan siis teidän sijoitussalkun koko, anteeksi.

Joo, minä ymmärrän.

Mikä on se?

Joo, no minä hymyilen sen takia, että tämä on vähän niinku yksittäisen hetken kokonaan antaminen on Sen kohta

takia

vähän

sanoin,

vaikea

että tulevaisuudessa.

Juu, kyllä, kyllä, mutta sitä voi miettiä tällä tavalla, että se Se sijoitussalkku, mikä meillä on nyt, sen koko, se mahdollistaa meidän liiketoiminnan selkään kasvun yli sen kymmenen. edelleen myöskin niin selkeästi isompaa liiketoimintaa voidaan pyörittää tällä sijoitussalkulla. Ja sit jos sä ajattelet sitä niin, että keskimäärin sieltä haetaan kymmenen prosentin vuosituottoa, mutta tässä tulee se haaste, että sehän ei tule tasaisesti joka vuosi, vaan se tulee silloin kun niitä irtautumisia tulee, niin silloin sieltä tulee kassavirtaa ja muuta. Niin sitä voisi ehkä ajatella näin, että tota positiivista kassavirtaa tulevina vuosina, koska sieltä tulee nimenomaan näitä vanhempien vintagien irtautumisia hyvällä arvolla, uudet commitmentit uusiin rahastoihin ei ole samalla tasolla kuin ne irtautumiset, niin sieltä irtoaa positiivista kassavirtaa, vaikka me tuetaan uusia rahastoja. Ja silleen keskimäärin voisi ehkä ajatella, että sillä nykykoolla pystytään pyörittämään merkittävästi isompaa liiketoimintaa ja samanaikaisesti Näistä sieltä pitäisi kasautua uloskin kymmenen pinnaa keskimäärin vuodessa.

Jes. Noni, selvästi yllättävänkin selkeä. Sitten, hei, kerrankin päästään puhumaan yksittäisestä casesta. Tämä on yleensä mitä mä aina sijoittajille sanon, että älkää keskittykö tähän yksittäiseen kohteeseen. Sun pitää katsoa sitä rahastoa ja sitä koko sijoitusaluetta, että se yksittäinen kohde ei merkitse mitään. Mutta tota, tää Valokuitunen, minkä säkin mainitsit, se on käsittääkseni yksi CapManin historian isoimpia irtaantumisia, ainakin yksi onnistuneempia, infra ykkösrahastosta. Ja tällä on ihan konkreettisia vaikutuksia monenkin asian tässä bisnekseen, muun muassa tähän nytten, no ekanakin siis teillä on iso tasesijoitus siellä itellä, niin se vaikuttaa sinne, se helpottaa varainkeruuta ja näin. Niin avaaksä vähän tätä Valokuitusen keissiä, että miten te ootte konkreettisesti siinä tehnyt sen arvonluonnin kanssa ja sen jälkeen myös, jos vielä käyt läpi, että miten tämä vaikuttaa teille ihan konkreettisesti?

Joo. Ja mielellään, koska mun mielestä Valokuitunen on todella hieno esimerkki siitä... arvonluonnista, mitä me pystytään tekemään meidän sijoituksista. Tosiaan Infra 1 -rahastosta, irtautumisesta tiedotettiin nyt Q1 aikana, myytiin Brookfieldille ja Telian yhteisostotarjouksella. Valokuitunen on On perustettu 2020. Se oli meidän infratiimin ideoima tällainen valokuituyhtiö Suomeen. Se perustettiin yhteisyrityksenä Telian kanssa. Ja mitä meidän tiimi on aktiivisesti tehnyt siellä koko tämän meidän omistuksen aikana on johdon kanssa, no ensinnäkin rakentanut sen organisaation sinne ja johdon kanssa tukenut johtoa siinä organisaation laajentamisessa. prosessien kyvykkyyksien parantamisessa ihan siinä operatiivisessa, miten sitä verkkoa rakennetaan, että siinä myyntipuolella ja asiakassuhdepuolella niin konkreettisesti ollut mukana. Ja puhutaas siis skaalautumisesta, missä kun aloitettiin oli noin kaksikymmentätuhatta tota kiinteistöjä tai tota siis tota Tää kotitaloutta kotitaloutta niin kuin asiakkaina siinä. Ja nyt meillä on kotitalouksia yli 430 000, eli ollaan kasvatettu Suomen johtavaksi valokuituyhtiöksi. Puhutaan siitä, että organisaatiossa oli alun perin kuusi henkeä ja nyt siellä on selkeästi yli sata henkeä viisi vuotta myöhemmin eli siellä on niin kuin aitoa organisaation rakentamista ja myöskin sellaisen terveän organisaation rakentamista. Siellä on best place to work sertifikaatit ja muut saatu samaan aikaan, kun noin massiivista kasvua ollaan tehty siinä. Ja myöskin taloudellisesti näkyy sitten luvuissa kaikki se työ. Karkeasti sanoen niin liikevaihto on viisinkertaistunut meidän omistusajan aikana, kannattavuus on 25-kertaistunut samassa ajassa. Hmm. niin tätä se on, se arvonluontityö eli yhdessä rakennetaan sitä yhtiötä, siellä on tehty lisäyritysostoja, siellä on uskallettu mennä hyvin vahvasti laajentamaan sitä toimintaa ja se on kannattanut siinä. ihan huippu irtautuminen Infra 1 -rahastolle, hyvä uusi koti firmalle myöskin. Ja siinä on kysymys, että miten se vaikuttaa CapManiin ja miten sitä pitää miettiä, niin no ensinnäkin se, että se on toinen irtautuminen Infra 1 -rahastosta ja todella hyvä irtautuminen. Niin se ei vielä itsessään vie sitä rahastoa voitonjako-osuus piiriin tai käriin, mutta se kyllä lukitsee ne tuotot hyvälle tasolle. Elikkä seuraavia eksittejä odotellessa sitten siitä rahastosta niin voidaan niinku voitonjako-osuus puolta katsoa tulevaisuudessa, ei nyt vielä tästä. Meillä on tasesijoitus siihen rahastoon, mikä tarkoittaa vahvaa kassavirtaa CapManille, kun sulkeminen tapahtuu odotettavasti tästä niinkun kakkoskvartaalin aikana. Ja se tukee infran varainkeruuta selkeästi, koska ensimmäinen rahasto, tärkeetä että siinä näytetään oikeasti taidot ja hyvät tuotot. Nyt se tukee sitä kolmosen rakentamista niinkun selkeästi siinä.

Mielellään exititkin vissiin halutaan niin kuin

näkyvät. Ja nimenomaan halutaan nähdä exitejä, koska siihen astihan sä voit aina sanoa, että ne on excel-rahaa, ne käyvät arvot siinä. Se, että sä näytät exitejä, jotka menevät oikeasti yli ne arvostustasojen, niin kyllähän se on kovaa valuuttaa varainkeruussa.

Just näin. Joo, se oli hyvä kertausta, on hyvä sijoittajien muistaa, että mitä siellä oikeasti siellä yhtiössä tapahtuu. Hei, kiitos Pia haastattelusta, ja tota ei muuta kuin oikein kiireistä varainkeruuaikaa sulle ja tiimille.

Kiitos paljon.