InderesTV:n katsojat, keskustellaan Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramon kanssa yhtiön kehityksestä alkuvuodesta 2026 ja siitä tietysti myös eteenpäin. Markus, alkuvuodesta oli hyvät hiihtosäät ja samanlaiset säät suosii teitäkin. Millä mielellä sä katotte alkuvuoden kehitystä?

Alkuvuosi oli meille tosiaankin hyvä, eli vertailukelpoinen liikevoitto nousi. Näistä tästä 60 miljoonasta vähän yli 582 miljoonaan. Meillä Generation puolella parani sekä volyymit että hinnat. Consumer Solutions oli lähes ennätystahdissa. Optimointipreemio, joka on meille hyvin tärkeä, oli kaksinumeroinen, eli siinä onnistuttiin hyvin. Ja kaiken tämän seurauksena tase on hyvässä kunnossa, meillä on hyvä likviditeetti, omaa pääomaa on 8 miljardia, nettovelkaisuus on matalalla tasolla. Eli tämä antaa meille hyvät lähtökohdat sitten tulevaisuuden investointeihin ja meidän asiakkaiden tukemiseen.

Tehän tunnetusti suojaatte sähkön hintaa tosi voimakkaasti, mutta nämä suojaukset ei estäneet tekemästä hyvää tulosta. tulosta tässä alkuvuodesta, eli mikä kaikkea siinä on takana?

Se tulos muodostuu toki juuri näin, että historiallisista suojauksista ja sitten mikä hinta me saadaan meidän avoimelle positiolle, joka nyt näillä hinnoilla, mitä nähtiin tammi-helmikuussa, oli hyvä, ja sitten optimointipreemio oli, miten pystytään käyttämään meidän etenkin vesivoimaa joustavasti silloin kun sähköä tarvitaan.

Me ostimme vielä hetki sitten puhuttiin, että optimointipreemio on noin 6–8 euroa ja nyt se on ollut viime aikoina 8–10 euroa. Mutta nyt tuossa tiedotteessa sanoitte, että vuodesta oliko 27 eteenpäin se olisi taas 6–8 euroa, niin palataan sinne. Niin mitä kaikkea siinä on takana?

Joo, eli tietysti me nähdään sitten lyhyellä aikavälillä aina paremmin, että miten se optimointipreemio etenee ja miten miten markkinoilla eri komponentit liikkuu. Mutta pitkällä aikavälillä oletetaan, että joustavuudelle on kysyntää, mutta samaan aikaan tulee esimerkiksi sähköistettyä kaukolämpöä, akkuja, jotka on samalla markkinoilla kilpailemassa sitten meidän assettien kanssa. Eli tämä sitten vakauttaa sitä meidän ennustetta sille tasolle, minkä on kommunikoitu.

Jotta ei mene ihan suitsuttamiseksi, niin tulos oli tosi hyvä. Teillä on sidotun pääoman tuoton tavoite, eli kansankielisesti, jos ihminen vaikka... kun vaikka kävelee jonkun teidän laitoksen ohi, niin sen pitäisi tuottaa 14 prosenttia sille pääomalle, mitä kaikkea siihen käytännössä tontille ja muualle on sitoutunut. Muistaakseni rullaava luku pyörii jossain vähän päälle 11 tällä hetkellä, tavoite 14 prosenttia, eli siitä tavoitteesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Mitä kaikkea siinä pitää tehdä, että päästään sinne tavoitteeseen?

Juuri näin eli siinä on eroa ja siihen 14 sisältyy sitten meidän näkemys siitä, miten me parannetaan meidän käytettävyyttä, miten meidän kustannustaso kehittyy. kehittyy, mikä on meidän oletus markkinan kehityksestä. Ja tähän on myös oletettu sisään sitten meidän tulevaisuuden investointeja. Ja näillä tasoilla pystytään tekemään yrityskauppoja. Eli se on kombinaatio kaikesta. Sitten meillä on hankekohtaiset kannattavuustavoitteet, joissa sitten pääomankustannus ja vaadittu marginaali niin riippuu projekteista. Mutta tämä heijastelee meidän käsitystä siitä, että mikä meidän pääoman tuottokapasiteetti on pitkällä aikavälillä. Kuinka paljon tämä nojaa uusiin investointeihin vai pystyisikö, tietysti jos sähkön hinta nousee katosta läpi niin sitten vanhakin portfolio tuottaa vaikka kuinka, mutta kuinka paljon se nojaa oletuksiin just näistä uusista investoinneista. Se on haasteellinen yhdistelmä näistä kaikista ja silloin kun lähdetään tekemään uusia investointeja niin silloin pääomakuorma alussa on itseasiassa korkeampi. Eli siihen nähden juuri että mikä on se uusille investoinneille vaadittava tuotto ja mikä se tulee olemaan projektissa. Projektin alussa niin 14 prosenttia on haasteellinen, eli se kuvaa meidän sitten myös kunnianhimon tasoa.

Joo. Kuinka tyytyväinen sä oot tämän tehokkuusohjelman etenemiseen toisaalta? Niistä on ollut paljon puhetta viime vuosina ja ne varmasti myös olisi avittamassa kohti tätä tavoitetta.

Ne on avittanut sitä, eli nyt me ollaan sitten päätetty meidän sadan miljoonan kustannusparannusohjelma ja meidän ohjaus Meidän kiinteiden kustannusten taso on 870 miljoonaa tästä vuodesta eteenpäin, ja sille tasolle on päästy. Meidän ohjaus on, että meidän tulos tulee paranemaan sitten käytettävyyden ja muiden toimenpiteiden myötä, jotka on käynnissä, niin 330 miljoonaa vertailukelpoisesti. Eli tämä on meidän oletus siitä, että mitä meidän kapasiteetti pystyy tuottamaan silloin, jos me saadaan se toimimaan juuri niin kuin me halutaan.

Tuossa tiedotteessa mainitsit myös, että kuitenkin ydinvoimastaan odotettavissa tänä vuonna itse asiassa vähän vähemmän sähköä kuin aiemmin, niin se liittyy sitten tähän käytettävyyteen. Mutta mitä siinä on takana?

Juuri näin, eli tämä tietysti kertoo siitä, että ydinvoiman käytettävyys ja vesivoiman käytettävyys on aivan avaintekijöitä ja se ohjauksen laskeminen ydinvoiman suhteen liittyy siihen, että Oskarshamnissa pitää tehdä venttiilien vaihtoa. Ja se liittyy venttiileiden tiivisteisiin eli ne pitää vaihtaa sellaisiksi, että ne vastaa sitten regulaatiota.

Ja niissä menee varmaan hetki aina vaihtaa tuotantoprojektin yhteydessä.

No siinä tulee seisokki, se on joitain viikkoja mitä se kestää, mutta nyt on myös sitten normaaliseisokki käynnissä.

Tästä on muodostumassa ikävä perinne, että aina kun ensimmäisen kvartaalin tulos tulee ulos ja haastattelu, niin maailmalla myrskyää: viime vuonna kauppasota ja nyt vuorostaan sota Lähi-idässä, joka on sotkenut tosi paljon energiamarkkinoita maailmalla. Sä kirjoitit tästä teemasta myös tässä katsauksessa, että käyttänyt näitä sanoja, mutta Pohjolahan on vähän sellainen uusiutuvan energian linnake. Millä mielellä sä katot maailmaa?

Joo, maailmassa on paljon epävarmuutta ja se ei tietenkään ole hyvä meidän asiakkaiden hankkeille. Eli nyt on kysynnästä epävarmuutta, epävarmuutta fossiilisten polttoaineiden hinnoista. Se vaikuttaa... paljon vahvemmin keskeiseen Eurooppaan kuin Pohjoismaihin. Eli meillä energiajärjestelmä on vahvasti dekarbonisoitunut jo, että nähdään, että meidän sähkön hinnat on aivan erilaisia kuin keskeisessä Euroopassa. Suhteellisesti tämä on Pohjoismaille hyvä asia. Eli tämä nyt vaan korostaa sitä, että kun me ollaan tehty puhdas siirtymä energiassa jo nyt, niin meillä on järjestelmä, joka on puhdas, jonka varaan on hyvä rakentaa uutta kapasiteettia uudelle kysynnälle. Ja tämä selkeästi houkuttelee sitten eri teollisuuden aloja. Tänne päin.

Miksi me ei nähdä jo voimaa? Tämäkin on teema, mistä ollaan puhuttu vuosia, mutta luulisi näin, tämä on toki tällainen naiivi näkemys, mutta että saksalaisten kannattaisi siirtää kaikki teollisuus Suomeen mitä pikimmiten, mutta miksi näin ei käy?

Me keskustellaan paljon meidän asiakkaiden kanssa myös keskeisessä Euroopassa ja sen näkee, että tämmöinen siirtymä on hidasta. Eli nyt siellä vahvasti energiaintensiivinen teollisuus kipuilee korkeiden energiakustannusten kanssa ja heillä on akuutti kannattavuusongelma, ja puhutaan siitä niin, että täällä nimenomaan olisi hyvää infraa ja edullista sähköä. Mutta se, että pystyy investoimaan samaan aikaan kuin on kannattavuuskriisi, niin se on aika haasteellista. Eli mä näen niin, että joitain teollisuuksia tänne voi siirtyä, mutta me pystytään tänne houkuttelemaan nimenomaan uusia toimijoita: uutta terästä, alumiinia, datakeskuksia, akkutehtaita, tulevaisuudessa vety- ja vetyjohdannaisia, mutta näen näin, että siellä on paljon uusia toimijoita ja sitten on myös... nykyisiä toimijoita, jotka ehkä pystyykin siirtämään toimintaansa.

Te olette aktiivisesti tehneet töitä sen eteen, että Suomeen tulisi vaikka just näitä datakeskuksia enemmän. Sitten on puhuttu, että te olette periaatteessa luvittanut niitä tai ainakin helpottanut sitä prosessia, että sen pystyisi melkein heti rakentamaan, kun päätös tehdään. Niin miltä teidän ikään kuin myyntiputki näiden osalta näyttää tällä hetkellä? Uutisiahan tulee kuitenkin koko ajan, että niitä tulee kuin sieniä sateella.

Se näyttää hyvältä, itse asiassa kaikilla sektoreilla. Edelleen palaan siihen, mitä pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ennustavat. Heidän ennusteensa mukaan muut sektorit ovat on isompia kuin datakeskukset, vaikka datakeskuksesta paljon puhutaan. No yksi ero on se, että datakeskuksilla on maksukykyä juuri nyt ja datan kysyntä kasvaa koko ajan, että me kaikki kulutetaan eri tavoilla lisää dataa ja yritykset kuluttaa lisää dataa, mutta edelleen siellä teräs, alumiini, vety, vetyjohdannaiset on ne isommat sektorit. Ja sitten taas siellä tarjonnan puolella, niin meillä on siihen hyvä kyky Pohjoismaissa vastata tähän kasvavaan kysyntään. Näistä saiteista ehkä vielä sanon sen, että... Me ollaan tosiaankin kehitetty ja luvitettu saitteja niin, että niissä on verkkoliittymä

Mm.

ja pääsy sähköön nopealla aikataululla. Niitä on tehty eri teollisuuden aloja varten, datakeskuksia kyllä, mutta sitten myös sellaisia, joissa ollaan lähellä satamia tai satamissa, jossa rautatieyhteydet ja vahva infra tukemaan juuri näitä muitakin raskaita energiaa käyttäviä teollisuuksia.

Tai just tosiaan niin kuin mainitsit, teema mistä me ollaan puhuttu paljon, mutta toisaalta näitä mutta näyttää siltä toisaalta, että nämä investoinnit tulee nimenomaan datakeskus edellä. Kun sitten taas miettii vaikka teräs- ja vetyaloja, niin eihän siellä pääomantuotot ole paljon heikompia ja investointihalukkuus. Puhutaan paljon, mutta tuntuu, että se on jäänyt edelleen vähän kuoppiinsa. Mitä mieltä sä olet?

Joo. Meidän asiakasportfoliossa, kun me katsotaan eri vaiheessa olevia asiakaskyselyitä, niin muut sektorit on isompia kuin datakeskukset, mutta datakeskukset tulee nopeammin. Mutta tämä sama kuva, mikä on näillä kantaverkkoyhtiöillä, niin on sama kuva, mikä meillä on. Meillä meidän asiakaskysynnästä on, eli se on hyvin laajaa eri sektoreilta.

Tämä on semmoinen ala, missä tavallaan sillä, mitä muutkin tekee, on hirveästi väliä. Niin kun Suomeen tulee näitä datakeskuksia, on näitä ennusteita, sähkön kulutus kasvaa ihan valtavasti. Niin miten sä katsot tällä hetkellä koko toimialaa ja sen investointeja? Onko investoinnit tasapainossa suhteessa siihen, paljonko se kysyntä tulee elämään vai näetkö, että ne voi jopa ylittää sen kysynnän jossain vaiheessa?

Nyt just kuultiin uutisia siitä, että tuuli-investoinnit on laskenut voimakkaasti ja jopa aurinkoinvestoinnit Suomessa, eli tästä sen Jos katsoo ensin sitä, että riittääkö sähköä, niin kun Suomen huippukulutus on noin 15 gigawatin luokkaa, niin Fingrid kertoo, että heillä on uuden tuotannon liittymäkyselyitä 400 gigawatin edestä. Eli siihen voi heti sanoa, että sähköä varmasti riittää, jos on teollisuutta,

Mm.

joka sitä tarvitsee. Sitten on kysymys siitä, että kuka pystyy tarjoamaan sen tyyppistä sähköä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Fortumin vahvuus on se, että meillä on joustavaa vesivoimaa, meillä on pysyvää ydinvoimaa. Nyt ollaan kerrottu, että meillä on tavoitteena kehittää 2,5 gigawattia joustavuutta. Eli me pystytään tarjoamaan sitten asiakkaalle juuri sellaista profiilia, jota he tarvitsevat. Me pystytään yhdistämään tuulivoimaa, aurinkovoimaa. meidän vesivoiman ja ydinvoiman kanssa ja sitten uudella joustavuudella tarjoamaan sellaista profiilia, minkä asiakas tarvitsee. Muistaakseni, poiminkohan mä oikein, meidän foorumin Fortum-ketjussakin mainittiin, että joku amerikkalainen yhtiö suunnittelee jopa ydinvoimaa Suomeen, että näitä investointeja ainakin on. Toki ydinvoimaa ei tule yön yli, että siinä menisi hetki, että semmoinenkin olisi valmis. Että neuvonnan sitä näyttäisi olevan muiltakin. Ja pitkällä aikavälillä, jos ajattelee sitä, että pohjoismainen energiajärjestelmä tuplaantuisi 400 terawattitunnista 800, jopa tuhanteen, joita jotkut ennusteet sanoo, niin silloin tarvitaan tuulivoimaa, aurinkovoimaa, joustavuutta, varmasti tarvitaan uutta ydinvoimaakin, eli se on hyvä, että sitä kehitetään. En lähde muiden hankkeita kommentoimaan, mutta mehän tehdään uuden ydinvoiman

Hmm.

kannattavuusselvitystä sekä Suomessa että Ruotsissa Westinghousen, EDF:n ja GE Hitachin kanssa. Ja nyt tehdään sitten tarkempaa saittisuunnittelua ja teknistä suunnittelua. Ja ihan A ja O siinä on, että on asiakaskysyntää, eli uutta ydinvoimaa sen rakentamiseen, niin tärkeää on se, että on asiakas, joka pystyy siitä maksamaan, mutta me varaudutaan siihen, että kun on asiakkaita, niin silloin me voimme sanoa, että me pystymme sitä tarjoamaan. Mutta mä näen, että se on jossain vielä tulevaisuudessa.

Jäädään odottamaan siitä ajan myötä lisää uutisia. Ihan viimeisenä kysymyksenä, teillähän on tavoitteena muistaakseni, että kaksi... 25 prosenttia myynnistä pitäisi olla näitä kiinteitä sopimuksia näiden yritysasiakkaiden kanssa. Niin vielä näihin, jos mä saan palata näihin datakeskuksiin, kun niistä puhutaan enemmän, vaikka on hyvä, että sä tuot esiin myös tuota teollisuuspuolta, niin minkälaisia kiinteitä soppareita näihin saa, ja minkälainen, en mä tiedä pystytkö sä vastata hintatasoon tai hinnoitteluun, että onko se semmoinen, että sä hymyilet, kun sä katsot niitä sopimuspapereita?

Joo, eli me nostettiin se meidän tavoite 25 prosenttiin,

Anteeksi,

kun se oli aikaisemmin 20 ja nyt 25. Eli pitkiä sopimuksia, sanotaan viidestä vuodesta eteenpäin, niin niitä neuvotteluja käydään eri keskusteluja eri teollisuudenalojen kanssa. Että se riippuu sitten ihan siitä bisneksen luonteesta, että mikä on se suojaushorisontti tai ostohorisontti. Meidän näkemyksemme on se, että tulevaisuudessa kysyntä kasvaa ja uuden kapasiteetin rakentaminen on kalliimpaa kuin se kapasiteetti, mitä tällä hetkellä on markkinoilla. Eli silloin tarvitaan myös maksukykyisiä asiakkaita, että uutta kapasiteettia kannattaa lähteä rakentamaan. Muotoilisin sen näin.

Okei, diplomaattinen vastaus. Kiitos, Markus, näistä kommenteista ja tsemppiä tähän vuoden jatkoon.

Kiitos paljon.