Tervehdys InderesTV-katsojat. GRK julkaisi aamulla Q1-tuloksensa, ja mulla on sen tiimoilta yhtiön toimitusjohtaja Mika Mäenpää haastattelussa. Morjesta Mika.

Terve.

Käytäiskö ihan ensimmäiseksi pikkasen pääkohtia, miten GRK:n vuosi lähti käyntiin?

Sanoisin, että lähti käyntiin erittäin hyvin ja nostaisin ehkä kolme asiaa tässä. Tilauskanta on ennätystasolla ja kannattavuus erittäin hyvällä tasolla, ja tämän lisäksi vielä onnistuttiin erittäin hyvin voittamaan strategisesti tärkeitä projekteja Ruotsin puolella.

Kyllä. Tosiaan kannattavuus oli erittäin vahvalla tasolla, vaikka liikevaihto tulikin vertailukaudesta alas, niin pystytkö avaamaan vähän, että mikä tuo vahvan kannattavuuden taustalla oli?

No se on ollut meidän strategian keskiössä koko ajan, että pidetään huolta kannattavuudesta. Ja siinä pystyttiin parantamaan projektitasolla, niin se tietenkin vaikuttaa sitten heti ja näkyy tuloksessa.

Kyllä. Säilytitte ohjeistuksen muuttumattomana. Teillä on kehitysvaiheessa paljon hankkeita, niin kuinka paljon näiden käynnistyminen ja toisaalta niiden aikataulu vaikuttaa sitten tämän vuoden tulokseen ja liikevaihtoon?

No kyllä mä sanoisin, että nämä kehitysvaiheessa olevat hankkeet, ne on kyllä tärkeä osa tästä kokonaisuudesta. Mutta kyllä meidän kuitenkin tämä ohjeistus perustuu vähän laajempaan projektisalkkuun, että ei olla riippuvaisia yksittäisestä projektista. Kyllä se ohjeistus pitää.

Kyllä, mutta onko näillä aikataulullisesti teidän suunnitelmien mukaan käynnistyessään kuitenkin tällekin vuodelle merkittävä vaikutus?

On tietenkin se, mikä on ollut tässä aikataulullisesti suunnitteilla, esimerkiksi Vantaan ratikka, josta päätetään siitä kakkosvaiheesta vielä tässä loppuviikosta, että sillä on tietenkin merkitys tähän kokonaisuuteen.

Kyllä. Sitten tosiaan Stegra sai rahoituspaketin noin kuukausi sitten valmiiksi. Näkyykö tämä jo taas sitten Q2:lla siellä, työt käynnissä jo?

Kyllä. Stegra-projekti näkyy Ruotsin puolella edelleen, mutta kyllä sen suhteellinen merkitys pienenee koko ajan, kuten tässä aikaisemmin on todettu, että meidän osuus vähenee pikkuhiljaa. Maatyöt rupeavat olemaan taputeltu, mutta työt jatkuu vielä. Tietenkin aikataulu tarkentuu tässä alkukesän aikana.

Kyllä. Miten tuo Pohjois-Ruotsissa sitten yleisesti noin vihreän siirtymän hankkeet, teollisuushankkeet, niin millainen tilanne siellä on, ja onko mahdollisesti tulossa laskentaan, tarjottavaksi uusia hankkeita?

On kyllä, ja on työn alla koko ajan. Ja kuten minä sanoin tuossa aikaisemminkin, että me ollaan jo voitettu ensimmäinen urakka siihen SSAB:n uuteen terästehtaalle, ja ensimmäinen sopimus on solmittu SSAB:n kanssa.

Okei.

Eli on tulossa lisää pakettia laskentaan.

Puhutaanko yhtä merkittävästä kokonaisuudesta kuin Stegran kohdalla?

Ei ole niin, mutta sehän kilpailutetaan osissa, mutta ihan merkittävä kokonainen palvelu-urakka meillä.

Kyllä, kyllä. Sitten geopoliittiset jännitteet taas noussut alkuvuodesta, ja vaikuttanut öljyn hinta ja sitä kautta kustannustaso on niin. Näkyikö tuossa jo kuukausien lopussa maaliskuussa niin teidän toiminnassa?

Kyllä minä sanoisin, että tuossa kuukaudessa se vaikutus on hyvin rajallinen vielä, ja sitten myös osa kustannuksista on hoidettu sopimusratkaisuilla, erilaisilla indekseillä.

Kyllä, eli miten ajattelet, että seuraavina tulevina kvartaaleina, niin esimerkiksi bitumin hinta, niin onko sillä tuohon päällystyskauteen, ehkä kannattavuuteen, vaikutusta tulevina kvartaaleina?

No kyllä, jos mietitään nykyinen geopoliittinen tilanne, se on aika haastava ennustaa, mutta varmaan kaikilla sama. Mutta kyllä nämä pääraaka-aineet usein on sidottu indekseihin, että jonkinlaista suojaa on kuitenkin olemassa.

Kyllä. Jos tuossa oli kustannuspuoli, niin sitten miten, onko näkynyt jo kysynnässä, vaikuttaako kysyntään esimerkiksi yksityisissä hankkeissa tämä tilanne?

En minä sanoisi vielä, että on. Kyllä kysyntäpuolella on hyvin vilkasta sekä yksityissektorilla että julkisen sektorin projekteja. En mä sanoisi, että sillä on suurta vaikutusta vielä tässä vaiheessa.

Kyllä. Miten sitten tuo datakeskussegmentti, se rakentaminen, siinä on hyvä veto Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa ja globaalisti, niin teillä on muistaakseni ollut kappalemääräisesti yksi rakenteilla, niin onko tämä kappalemääräisesti noussut tai onko tullut laskentaa tarjottavaksi datakeskushankkeita?

Ei ole muuttunut, mutta laskennossahan varmaan kaikki tietää, että siellä on boom päällä ja momentumia on. Paljon tavaraa laskennossa kyllä.

Kyllä. Sitten yksi toinen mielenkiintoinen segmentti teille, julkistitte ensimmäisen sähköasemaprojektin, niin no tietenkin absoluuttisesti pieni kooltaan, mutta miten toi markkina teille näyttäytyy potentiaalin kautta?

Ja kyllä kaikki tämä vihreä siirtymä, datakeskukset ynnä muu liittyy toisiinsa, ja samaten vihreän siirtymän hankkeet tulee vaatimaan, että kantaverkkoa pitää vahvistaa, ja sitten mukaan kun tulee myös näitä sähköasemia, niin kyllä niin kuin tuossa on. On potentiaalia, ja tämä tukee niitä muita liiketoimintoja tässä, että kuitenkin jos mietitään, niin kuin näissä hankkeissa on hyvin paljon perinteistä infrarakentamista kanssa, eli voidaan hyödyntää olemassa olevaa osaamista kanssa, myös asiakaskontakteja, että tulee erilaisia synergioita kanssa.

Kyllä. Miten tämä potentiaali tuossa markkinassa muissa toimintamaissa esimerkiksi Ruotsissa?

No kyllä Ruotsissa on vähän sama tilanne, että kyllä jos katsoo, niin kuin se Svenska Kraftnätin investointisuunnitelma, onhan se niin kuin mittava, että huomattavasti isompi kuin Suomessa.

Kyllä. Avaako tämä mahdollisesti jotain epäorgaanisia kasvumahdollisuuksia Ruotsissa?

Varmaan on niin kuin sellaisia potentiaalia kanssa, mutta lähdetään niin kuin hallitusti siinä markkinan kanssa.

Kyllä, laajentuminen Etelä-Ruotsiin on ollut tuolla Ruotsissa teillä agendalla, niin voitko kuvailla vähän, miten se edistyi tuossa ensimmäisellä kvartterilla?

Mun mielestäni yleisestikin se laajentuminen ja Ruotsin merkitys on kasvanut, ja se on ollut meidän strategiamme keskiössä. Ja sanoisin, että siinä ollaan onnistuttu erinomaisen hyvin. Ja jos katsotaan nyt, että... Ruotsin tilauskanta on nyt ensimmäistä kertaa suurempi kuin Suomen tilauskanta, niin strategian mukaan mennään.

Kyllä. Onko tuolta Etelä-Ruotsista jo konkretisoitunut sitten urakkavoittoja?

On urakkavoittoja, mutta ei mitään isompia, mutta kuitenkin, että on urakoita käynnissä.

Kyllä. Olette perinteisesti Pohjois-Ruotsissa toimineet, niin voitko kuvailla vähän, että miten nuo markkinat eroavat siellä Ruotsin sisällä, Pohjois-Ruotsin ja muiden alueiden välillä?

Ehkä sanoisin, että toi kilpailu on ehkä hieman intensiivisempää tuolla Etelä-Ruotsissa ja sitten vielä Etelä-Ruotsissa ja Tukholman alueella enemmän ulkomaan toimijoita, että varmaan siinä ne isommat erot.

Vaikuttaako tämä mahdollisesti esimerkiksi kannattavuuspotentiaaliin sitten, kun laajennutte tuonne etelämmäs?

En usko näin.

Kyllä, kyllä. Sitten markkinassa Suomessa nähdään yrityskauppoja ja sitä kautta konsolidaatiota. Näetkö, että se on muuttanut tätä kilpailutilannetta tai tilannetta yleisesti tässä markkinassa?

Kyllä nämä konsolidaatiot varmaan luonnehtii markkinakehitystä, ja tuota en mä sanoisi, että kyllä se kilpailu on pysynyt hyvin aktiivisena, että ei se ole muuttanut markkinan kokonaiskuvaa. Että ei ole näkynyt.

Selvä. Kiitos näistä vastauksista ja tsemppiä jatkoon.

Kiitoksia.