Kesko julkaisi tänään Q1-tuloksensa, ja meillä on siitä sen tiimoilta haastattelussa yhtiön pääjohtaja Jorma Rauhala. Morjesta Jorma.

Moi.

Jos aloitetaan tähän alkuun, miten Q1 meni sun näkökulmasta?

No joo, kyllä. Mielestäni Q1:een voi olla hyvin tyytyväinen, jos ajatellaan, että meillä myynti parani. Tulos parani varsin laajasti. Toimitaan kahdeksalla eri markkinalla tai maassa, niin myös markkinoilla pärjättiin hyvin markkinaosuuden suhteen. Ja tietyllä lailla kun ottaa huomioon, että meillä on kuitenkin kaksi toimialaa rakennettavana, talotekniikka ja autotoimiala, jossa puhutaan kuitenkin, että suhdanne on jopa historiallisella tasolla kohtuullisen heikko vielä, niin kyllä mä siihen nähden sanoisin, että oli kyllä varsin vahva suoritus tämä ensimmäinen kvartaali. Tota, PTK:ssa varsin hyvää kehitystä, ja tota, jos voisit käsitellä sitä, että mitkä olivat siellä tämän parantuneen tuloksen taustalla. Joo. PTK-puolelta eli meidän ruokakauppa Suomessa niin Ja tietysti siellä kaksijakoisena on tämä kuluttaja, meidän tunnetut Citymarket-, supermarket-, market-puoli, ja sitten on tämä Kespro puoli, food service puoli, niin siellä oli niin, että foodservice-puoli, niin siellä markkinat on kohtuullisen heikkoja, mutta Kespro pärjäsi siinä hyvin. Mutta sitten itse tämä päivittäistavarakaupan kuluttajapuoli, niin me päivitettiin meidän strategia 2024, ja me laitettiin siinä erityiseksi tavoitteeksi, että meidän pitää kääntää markkinaosuuden lasku nousuun. Ja kuitenkin säilyttää hyvä kannattavuus. Puhutaan selvästi yli kuuden prosentin kannattavuudesta. Ja nyt jos me katsotaan, niin me saatiin tämä markkina kääntymään tuossa ensimmäistä kertaa vuosiin viime kesällä. Heinäkuussa otettiin markkinaosuutta, ja sen jälkeen sitten Q3 voitettiin markkinaosuutta. Anteeksi, Q3 oli siinä miinus 0,1, Q4 voitettiin markkinaosuutta selkeästi 0,5, ja myös nyt sitten Q1:llä selkeästi 0,5 prosenttia. Prosenttiyksikköä, joka on kohtuullisen paljon. Ja ilahduttavaa on se, että se tapahtui kaikissa kokoluokissa. Eli meillä viime vuonna Citymarket oli vahvaa juuri, mutta nyt me on saatu mukaan, että meillä on Citymarket, supermarket, market, kaikki voittivat markkinaosuuttaan omassa kokoluokassaan. No, miten tämä on sitten tehty, niin kyllä minä sanoisin, että se on se strategian noudattaminen, eli verkostoasia on tietysti yksi. Viime vuonna vielä meillä oli verkoston vaikutus nettona negatiivinen.

Yeah

Ja tänä vuonna se alkaa olemaan sitten neutraali. Ja sitten on meidän hintaohjelma laajasti, on se Pysyvästi edulliset tuotteet, on se Pirkka-tuotteet, on se kampanjatuotteet, omat Plussa-tuotteet, niiden toteuttaminen, laatuun liittyvät asiat, kauppakohtainen liikeidea, meillä on loistavat välineet siihen, miten me pystytään niitä terävöittämään kaupoittain edelleenkin, leipään, heviin, tämän tyyppisiin tuoteryhmiin. Että tämä kokonaisuus, niin pikkuhiljaa kaikki alkaa purra, ja sitä kautta sitten saavutettiin siinä mielessä erinomainen tulos, että tosiaan myyntikasvu, Tuloskasvu ja markkinaosuuskasvu kaikilla mittareilla.

Just näin. Hei, nyt kun tämä kilpailuympäristö on täällä PTK-puolessa etenkin kuluttajien puolella niin melko hintakilpailtu, ja teillä on nyt käynnissä tämä hintainvestointiohjelma toista vuotta nyt putkeen. Ja sitten kun otetaan huomioon tämä, että markkinaympäristössä on havaittavissa tiettyjä kulupaineita, että esimerkiksi teollisuuden toimijat on meidän käsityksen mukaan ilmoittaneet, ilmoittanut, että heillä on myös kulupainetta jopa tälle vuodelle, niin miten te katsotte tätä yhtälöä, että pystyttekö pitämään tätä hintakilpailukykyistä valikoimaa saman aikaan, mikäli teidän kulut nousee?

No joo, tietysti näiden kulujen kasvun suhteen tietysti pitää tarkkaana nyt olla, että niin kuin tosiaan puhutaan nyt helposti sitten Hormuzinsalmesta. Ja nyt on tärkeä kanavoida ensinnäkin keskustelu siihen tässä kohtaa, tai siellä alueella olevat ongelmat. Suezin kanavahan on ollut pidempään, sitä on kierretty, että se ei ole nyt peruste. Niin Q1 ei ollut meillä vaikutusta. Q2:n osalta, ja nyt päivittäistavarakauppa, mitä kysyit, niin me nähdään, että tietysti meidän... Hankerahdit ja sitten jakelurahdit jaetaan kauppoihin tai jaetaan sitten loppuasiakkaille, tai foodservice-puolella jaetaan niitä tuotteita. Siellä on jonkun verran tietysti polttoainehinnan osuutta, mutta toistaiseksi sen vaikutus on sitten hyvin marginaalinen. Hei. Ja nyt puhun nimenomaan tästä hetkestä, Q2:sta, huhti-, touko-, kesäkuun. No se, että mielestäni ei ole näkyvissä, että löytyisi kovin paljon perusteita vielä hinnankorotuksiin tähän tähän kvartaaliin.

Hmm.

Eli sehän pitäisi liittyä siihen öljyn hinnan nousuun.

Kyllä.

Sellaisia enemmän löytyy sitten tuolta teknisen tukkukaupan puolelta, löytyy ehkä selkeämmin, että se öljy on niin keskeisessä roolissa, mutta tietenkin raudan tuotannossa se ei ole. Okei, no sitten jos tämä jatkuu, puhutaan sitten pidemmästä kuin Q2, että tämä jatkuu Q3 ja Q4, niin totta kai se on vaikea arvioida, ja varmaan kaikki just, että mitä kuluttajaluottamuksella tapahtuu, mitä koroilla tapahtuu ja kaiken kaikkiaan. Niin kyllä mä ymmärrän, että sitä kautta vaikka... Vaikkapa sitten alkutuotantoon, maanviljelykseen, sillä alkaa olemaan siinä kohtaa vaikutusta, jos polttoainehinta nousee, lannoitteiden hinta nousee, saatavuudessa on ongelmia, tämän tyyppisiä, sillä alkaa olemaan vaikutuksia. Kuinka suuret nämä on, minun on vaikea kuvitella, että ne olisivat sellaisia, jotka tapahtuivat vuonna 2022 ja 2023, jolloin ruoan hinta Suomessa nousi molempina vuosina 10 prosenttia. Nämä ovat varmasti aika paljon marginaalisempia tässä vaikkapa, Pahin tässä tapahtuisi. Tällaisia hinnannousuja, laskuja, niitä on ollut aina, ja ei sinällään se meidän strategia, että me edelleenkin panostetaan siihen meidän hintaohjelmaan, niin totta kai me sitä jatketaan, mutta varmasti siellä, jos merkittäviä muutoksia tapahtuu hinnoitteluissa, jonkun verran pitää sitten niitä siitä sitten säätää, mutta markkina sanelee hyvin pitkälti sitä.

Tämä selvä. Siirrytään RT-kauppaan. Onnisella oikein hyvää myynnin kasvua, myös tulos nousi Suomessa ja ilmeisesti muillakin markkinoilla oikein hyvin. Hyvin, niin mistä tämä hyvä veto on syntynyt?

Joo, siis Onnisen kohdalla voi sanoa, että Suomi ja Suomen erityiskysyntä on tietysti vielä meillä suurempana toimijana. Vahva myynnin kehitys. Ja erityisesti tuossa kvartaalin ykkösellä, jos me katsotaan, niin se markkinahan ei kehittynyt niin paljon. Eli Onnisen myynnin kehitys oli yli kymmenen prosenttiyksikköä parempaa. Se Onnisen myynnin kehitys kymmenen, yksitoista pinnaa ja markkinoilla siellä sitten lähempänä nollaa. Eli voitettiin täysin poikkeuksellisella tavalla markkinaosuutta. Ja tietenkin, että mistä se sitten johtuu, niin kyllä uskon siihen, että läpi näiden vaikeiden vuosien me ollaan kuitenkin satsattu siihen, että meillä on osaava ammatti. Ammattitaitoinen henkilökunta, meillä on aktiivista myyntitoimintaa, me kontaktoidaan meidän asiakkaita. Sitten siellä on ihan keskeisenä tavaroiden saatavuus. Se on tuossa bisneksessä keskeisin juttu, että tuotetta pitäisi olla, kun asiakas tilaa niitä. Se meillä toimii, meillä on Onnisen uusi varasto otettu käyttöön, meillä ei tullut siinä ongelmia. Eli ei se vielä tietysti tehoja tuo niin paljon lisää, mutta se on toiminut, me on pystytty toimituksia tekemään. Ja kyllä sitten varmasti on myös näin, että alalla on tapahtunut konsolidaatioita, siellä on tapahtunut yksi. Yksi kohtuullisen merkittävä yrityskauppa on sitten meidän kilpailijoiden kesken,

Joo.

ja varmaan jonkun verran vaikeuttaa, vaikuttaa negatiivisesti heidän toimintaan, että on varmaan asiakas siirtymää ollut myös meille.

Joo.

Näiden kombinaation mä uskon, että erityisesti Suomen osalta nyt sitten.

Just näin. Hei tota mennään sit tohon toiseen palaseen eli rautakauppaan. Siellä orgaaninen kasvu oli hieman plussalla, mutta tulos laski. Niin minkä tähden tää tuloskehitys oli negatiivista?

No joo, se tais olla niin, että olikohan se nyt meidän kaikkien Kaikki maat, rautakauppa yhteensä, oliko se miinus 1,8 miljoonaa oli se tappio, mitä siis hyvin usein ensimmäisellä kvartaalilla rautakaupassa tehdään tappioita.

Joo.

Hyvin usein, niin kuin ymmärretään tietysti, on pohjoiset olosuhteet on lunta ja pakkasta, niin sitä ei kovin paljon kuluttaja tee rakennustöitä, eikä myöskään ammattirakentamiseen ole niin aktiivista. Ja siinä taisi olla alle kahden miljoonan muutos viime vuoteen, että sinällään ei mistään dramatiikasta liikuta, että kyllä se on ihan tuosta pienestä, että meidän taso on niin, että K-Rauta Suomi pikkuisen putosi, Ruotsissa meidän tulos pikkusen parani, Byggmakker taas pikkusen heikentyi, Davidsenin Tanska parani, mutta siellä puhutaan hyvin pienistä eroista, että nythän se on sitten ratkaisevaa tämä Q2, eli rautakauppa on niin sesonkivoittoista, että meillä on syklinen bisnes tietysti, mutta sitten rautakauppa erityisesti, koska kuluttajarooli tulee sitten, vaikka se on pienemmässä roolissa meillä, niin nimenomaan nyt tämä, että kuinka kevät onnistuu.

Hmm.

Ja nyt sinällään on ihan lupaavaa, että oli kohtuuhyvä aikainen kevät, oli Suomessa, muissakin maissa. Se on tukenut sitä. Välillä käytiin vähän kylmempää. Nyt lupaa taas lämmintä,

Joo.

että se ratkaisee. Sitten me nähdään tuossa kesällä heinäkuussa, kun katsotaan kuu kakkosta, että miten se meni, mutta ei mitään dramatiikkaa siinä.

Odotellaan niitä lukuja sitten.

Kyllä.

Tota hei, sitten RTK:n yksi strateginen osa-alue on nämä yrityskaupat, joita nyt Tota, ei hetkeen oo tapahtunut. Mikä on Kesko yritysostokapasiteetti tai kyky, halukkuus tehdä niitä tällä hetkellä?

No joo, tämänkin osalta strategia on hyvin selkeää, että jos me katsotaan sitten viime vuosia, niin 2023 me ostettiin Norjasta Electroscandia, 2024 me mentiin tanskan markkinoilla, ostettiin Davidsen, 2025 me ostettiin kolme yritystä Tanskassa lisää ja ollaan nyt siellä vahva toimija. No tälle vuodelle ei ole vielä ole, mutta tota. Tämä ehdottomasti se on keskeinen osa Keskon strategiaa kasvaa nimenomaan rakentamisen ja talotekniikan kaupan osalta ulkomailla, ja siihen on toki juuri hirveästi niitä syitä, että Suomessa kasvu on hyvin pitkälti orgaanista, on se ruokakauppa tai rakentamisen ja talotekniikka. Eli me haetaan siellä yritysostoja, haetaan erityisesti sellaisia Ruotsi, Norja, Tanska, maina, mitkä meitä kiinnostavat. Meitä kiinnostaa sillä lailla sanottu mieluummin vähintään keskisuuret toimijat ja suuret toimijat kuin sitten ihan pienet. Kyllä me haetaan merkittävää kasvua siellä ja kyllä mä uskon, että tämä markkina tulee konsolidoitumaan. Milloin näin se tapahtuu, mitä tapahtuu tänä vuonna, ensi vuonna ja niin edelleen, jää nähtäväksi. Ja se, että kyllä mä uskon, että tuo rahoituskyky on kunnossa, ja siltä osin varsinkin, kun päästään tekemään vahvasti tällaisia strategisia yrityskauppoja, mihin uskon vahvasti, että jossain kohdissa niitä taas tulee.

Tämä selvä. Siirrytään autokauppaan. Etenkin maaliskuussa tuo uusien autojen markkina veti tosi hyvin, ja siellä taustalla saattoi vaikuttaa tuo Lähi-idän tilanne ja sitä kautta noussut sähköautojen kysyntä. Ja jos me nyt itse katson noita lukuja oikein, niin Keskon maaliskuun myynti uusien autojen osalta meni hyvin, niin jos voitaisiin alkuun käsitellä sitä, että millainen tämä Keskon sähköautojen valikoima, kautta kuinka vahva Kesko on sähköautoissa, ja sit toisaalta sitä, että minkä takia toi maaliskuu meni miten meni.

Joo, kyllä sanoisin, että tuohon alkuun, jos sitä minkälainen valikoima on, niin on varsin vahva, paranemassa. Jos mä oikein muistan, niin tänä vuonna me tullaan lanseraamaan 26 uutta tai tällaisen faceliftin kokenutta mallia. Hyvänä esimerkkinä on Cupra Raval, tuossa muutama viikko sitten oli maailmanlanseeraus, ja reilusti alle 30 000, 25 000 vähän päälle oleva sähköauto, jolla kysyntä erittäin vahvaa. ID. Polo julkaistaan itse asiassa tänään iltapäivällä hinta, ja puhutaan myös koko edullisen hintaluokan sähköautoista. Isommassa päässä on tullut Porsche Cayenne, joka on myöskin myynyt, siis koeajamatta, niitä on myyty vaikka kuinka paljon jo eteenpäin. että kyllä näyttää erittäin vahvalta se meidän sähköautotarjonta mikä tulee olemaan. No sitten tähän kysymyksen alkuosaan eli tietyllä lailla tämä maaliskuu autokaupassa, en ole siinä bisneksessä ollut itse niin paljon mukana, mutta sen olen oppinut, että siellä tällainen kuukauden tai jopa kvartaalin katsanta on liian lyhyt.

Joo.

Eli koko kvartaali, jos me katsotaan, niin me, jos otetaan pakettiautot mukaan, niin me oltiin itse asiassa vähän markkinaa parempia, ja nyt sitten tilauskanta, niin nehän on rekisteröinnit, ja nyt sitten tilauskanta maaliskuussa. Se oli 32 vuoteen kovin tilauskanta, ja sehän realisoituu sitten nyt sitten seuraava kuuden kuukauden aikana.

Kyllä.

Osa tälle Q2:lle, osa Q3:lle, eli en ole huolissani ollenkaan sen, että siellä on hyvältä näyttää, ja se on vähän tällaista ajatuskysymystä. Viime vuonna meillä oli siellä ID4, ID.7, tämän tyyppisiä vahvoja lukuja, myytiin niitä hyvin, että ne vaikuttaa aina.

Selvä. Sitten pohditaan yleistä kuvaa. markkinaympäristöä, niin tosiaan tuo Lähi-idän konflikti on nostanut tällaisia, tai anteeksi laskenut kuluttajaluottamusta, ja ennustelaitokset on laskeneet talouskasvuennusteita, ja toivottavasti kuitenkin pohdin sitä, että kun toistatte viestiä, että ei ole toistaiseksi näkynyt oikein mitään merkkejä Keskon kannalta, niin miten te suhtaudutte tähän tilanteeseen? Että tota, onks asiakaskentässä näkynyt mitään merkkejä siitä, että niinku tilausmäärät ois laskenut tai aktiviteetti ois heikentynyt tai vähän niinku tulevaa ajatella?

No ei kyllä mitään tuolla ole nähty. Siis tällaista heikentymistä. Päinvastoin, että totta kai tässä on näitä paljon uhkia on ja kuluttajaluottamus heikentynyt. No se on ollut. On ollut pitkään aikaa tällaista heikkoa. Sama-aikaisesti voidaan sanoa, että Suomessa kuluttajilla on 5 miljardia enemmän rahaa pankkitileillä kuin oli vuosi sitten.

Hmm.

Ja kyse on siitä, että esimerkiksi milloin sitä lähdetään sitten käyttämään. Ja silloin voidaan ihan mennä tällaisiin asioihin, että okei se kuluttajaluottamus on heikkoa ja Hormuzinsalmessa on ongelmia ja niin edelleen. Se kuluttaja miettii sitten, tai sitten kuitenkin jos tulee lämmin viikonloppu ja mökillä, että pitää vaikka laituri uusia tai talo maalata ynnä muuta. Kyllä mä luulen, että nekin saattaa siihen vaikuttaa enemmän siinä kohtaa, että ei me olla nähty vielä ja tosin käytiin vähän aikaisemmin läpikin, että mitä tämä voisi kaiken kaikkiaan vaikuttaa, mutta mä en ole tässä kohtaa kauhean huolestunut siltä osin.

Tämä selvä. Sitten vikaan kysymykseen. Toistitte ohjeistuksen ja takana on oikein hyvä Q1. Onko teidän, niin kuin te pohditte tätä aina kvartaalin jälkeen tätä ohjeistusta? taustaoletuksia, niin oletteko te ottanut sinne jotain lievää varovaisuutta vai miten te suhtaudutte tuohon niin kuin ohjeistuksen pitävyyteen nyt tälle vuodelle?

Kyllä mä olen hyvin luottavainen sen ohjeistuksen pitämiseen. Totta kai tätä hyvin tarkkaan tehdään. Rakennetaan viime vuoden loppupuolella budjettia tälle vuodelle ja katsotaan, että miten se toimialoittain menisi. Ja tätä kautta sitten myös vähän arvioidaan, että minkälainen se ohjeistus voisi olla, minkälainen vaihteluväli. Mehän on menty tällä sadan miljoonan haarukalla aika pitkään tässä ja hyvinkin niin usein, että Q1:n jälkeen ei ole reagoitu, koska se on pieni kvartaali. Ja nyt on ihan sama tilanne, että tämä oli vähintäänkin meidän odotusten mukainen tämä Q1. Ja nyt Q2. Huhtikuu tiedetään aika pitkälti, niin en näe mitään uhkakuvia siinä kohtaa vielä. Että sitten se on sen Q2 jälkeen, siinä on vahva rakentamisen sesonki. Tähän on silloin silloin takana pitkälti, ja silloin me nähdään paljon enemmän, ja silloin pystytään sitten varmasti sitä tarkentamaan niin kuin on tehty ja kavennettu, ja sitten se on vähän siitä kyse, että mistä suunnasta ja kuinka paljon sitä kavennetaan, mutta ei toistaiseksi ole mitään syytä olla siihen koskematta.

All right, kiitokset Jorma haastattelusta.

Joo, kiitos.