Wärtsilä järjestää pääomamarkkinapäivän (CMD) tiistaina 3.11. Odotamme yhtiöltä selvästi aiempaa korkeampia taloudellisia tavoitteita jäljellä oleville ydinliiketoiminnoille Marinelle ja Energylle datakeskusten ja uusiutuvan energian säätökysynnän vetämänä. Uuslaitemyynnin kannattavuuden voimakas parantuminen voi painaa arvostuksen hyvin edulliseksi keskipitkällä jänteellä. Vaikka AI-vetoinen investointisykli hiipuisi ja uuslaitemyynnin kannattavuus romahtaisi, mikä on mahdollista, näemme palveluiden korkean tulososuuden rajoittavan laskuvaraa negatiivisessa skenaariossa. Toistamme lisää-suosituksen ja pidämme tavoitehinnan ennallaan 33 eurossa.

Tavoitteena yli 16-17 % EBIT-marginaali Energyn vetämänä?

Wärtsilän aiemmin asettama kannattavuustavoite on Marinelle ja Energylle yhteenlaskettu EBIT-marginaali 14 %. Yhtiö on yltänyt tälle tasolle viimeisten 12 kuukauden aikana ja erityisesti Energyn vahvan näkymän myötä odotamme uuden kannattavuustavoitteen olevan aiempaa korkeampi. Ennusteidemme mukainen Marinen ja Energyn yhteenlaskettu EBIT-marginaali vuosille 2028-30 on 15,6-16,5 % (konsensus 2028e on asteen korkeampi: 15,8 %).

Näemme kannattavuuden parantuvan erityisesti Energyn uuslaitemyynnissä, jossa kysyntä on ollut erittäin vahvalla tasolla vuosina 2025-26. Yhtiö kertoi 2026 Q2:lla, että Energyn uuslaitetilauskannan bruttomarginaali oli parantunut yli 5 %-yksikköä suhteessa vuoden 2025 alkuun. Yhtiö ei raportoi erikseen uuslaitemyynnin ja palveluiden kannattavuuksia. Arvioimme kuitenkin, että yli 5 %:n bruttokateparannus yhdessä skaalan kaksinkertaistumisen kanssa voisi suotuisassa skenaariossa nostaa Energyn uuslaitemyynnin kannattavuuden vuoden 2025 arvioidusta 11 %:sta noin 20 %:iin vuonna 2029. Skenaarion toteutuessa Energyn EBIT-marginaali (sis. palvelut) parantuisi vuoden 2025 15,4 %:sta 18,5-19,7 %:iin 2028-30. Mikäli yhtiö ei yksilöi tavoitteiden eräpäivää vaan asettaa tavoitteet ”keskipitkälle aikavälille”, voisi uusi kunnianhimoisempi kannattavuustavoite olla ”yli 16 %:n EBIT-marginaali”.

Marinekin voi hyvin, mutta ei räjäytä pankkia

Marinen kannattavuusnäkymä on nähdäksemme Energyä heikompi (2026e EBIT: 13,1%, 2028-30e: 13,2-13,3 %). Asiakaskuntaan kuuluvat telakat ovat uuslaitehankinnoissa säästeliäitä eivätkä useinkaan ole valmiita maksamaan preemiota esimerkiksi elinkaaren aikana saavutettavista tehokkuushyödyistä. Voimalaitosmarkkinan kiristynyt kysyntätilanne voi kuitenkin osittain heijastua myös Marinen puolelle parempana hinnoitteluvoimana, koska toimialat käyttävät samantyyppisiä laitteita. Jos Marinen kannattavuuden parantamiseksi keksitään merkittäviä lisätoimia, voisi konsernitason EBIT-% tavoite olla jopa yli 17 %. Marinessa markkina-aktiviteetti on jo korkealla tasolla (vahva tilauskanta tukee lähivuosien kasvunäkymää), mutta näemme uuslaitemyynnin tilauskasvunäkymät rajallisina, mikä tarkoittaa että pidemmän aikavälin tuloskasvun tulisi syntyä palveluista. Toisaalta kansainvälisen meriliikenteen päästökaupan regulaatio voisi edistyä USA:n 2028 presidentinvaalien jälkeen. Tämä puolestaan voisi kasvattaa kysyntää merenkulun vähäpäästöisyyteen liittyville teknologioille, joissa Wärtsilä on suhteellisesti vahva toimija.

Marine + Energy EBIT-marginaalin kehitys

Lähde: Inderes (sininen) ja Vara Research konsensus (katkoviiva)

Kilpailijat nostaneet roimasti kannattavuustavoitteita

Referenssipistettä Energyn tulosnäkymään ja Wärtsilän kannattavuustavoitteeseen voidaan hakea esimerkiksi yhtiön epäsuorilta kilpailijoilta. Kaasuturbiinivoimaloita toimittavan GE Vernovan Power-yksikkö tavoittelee 22 %:n EBITDA-marginaalia 2028 eli 6 %-yksikön parannusta vuoden 2025 16 %:sta (tavoite vastaa noin 20 % EBIT-marginaalia ja 2025 toteuma 14 % EBIT-marginaalia). Power-yksikössä on mukana palveluliiketoiminta. Tältä pohjalta Energyn 20 %:n EBIT-marginaaliennuste on nähdäksemme oikean suuntainen (Wärtsilän Energyn lähtötaso EBIT-% 15,4 % 2025 on hieman GE Vernovan Power-yksikköä korkeampi). Siemens Energy puolestaan tähtää vielä suurempaan suhteelliseen tulosparannukseen (2025: 6 % -> 2028: 14-16 %), joskin yhtiön lähtötilanne on Wärtsilää matalampi.

2027-28 kasvunäkymä lukittu, uutta kapasiteettia otetaan käyttöön 2028-29

Korkean voimalaitoskysynnän myötä Wärtsilän uuslaitetoimitukset on myyty loppuun käytännössä jo vuosien 2027-28 osalta. Tällä hetkellä tilauskirjoja täytellään pääasiassa vuosille 2029-30. Yhtiö on tiedottanut viimeisen vuoden aikana kahdesta kapasiteettia laajentavasta investoinnista, joista ensimmäinen valmistuu vuoden 2028 Q1:llä (kapasiteetti kasvaa 35 %) ja jälkimmäinen vuoden 2029 Q1:llä (kapasiteetti kasvaa 30 % lisää). Investointien myötä Wärtsilän maksimikapasiteetti nousee jopa yli 2-kertaiseksi verrattuna vuoden 2025 toteutuneeseen tuotantovolyymiin.

Liikevaihto kasvaa kovaa vaikka tilauskertymä laskisi hieman

Nykyiset liikevaihdon kasvuennusteemme olettavat keskimäärin 10 %:n vuotuista kasvua vuosille 2027-30 (palvelut 5 %/v, laitteet 15 %/v). Vuodelle 2027 oletamme maksimikapasiteetin mukaista laitemyyntiä (+17 %) ja maltillista inflaation tasoista 3 %:n kasvua palvelumyynnissä Marinen palvelukysynnän kärsiessä hetkellisesti geopoliittisesta turbulenssistä. Ennustamme palvelumyynnin piristyvän 6 %:iin 2028-30, mitä tukee kasvava toimitettu laitekanta sekä toisaalta pitkäaikaisten palvelusopimusten määrän kasvu. Laitemyynnissä kapasiteetti rajoittaa liikevaihtoa yhä vuonna 2028 (liikevaihto +23 %), mutta vuosien 2029-30 kasvuennusteissa (14 % ja 7 %) on yhä kapasiteetin puolesta nousuvaraa, mikäli viime vuosien kova kysyntäkehitys jatkuu (2030: oletettu käyttöaste 90 %).

Korkeat liikevaihdon kasvuennusteemme perustuvat merkittävissä määrin jo tiedotettuun tilauskantaan, sillä tilauskertymän ennusteemme lähivuosille ovat maltillisen laskusuuntaiset (2027-30e tilaukset 4,6-4,9 mrd€ vs 2026e: 5,0 mrd). Suhteessa konsensukseen vuoden 2028 liikevaihtoennusteemme on 2 % matalampi ja tilausennuste 3 % matalampi.

Luonteva liikevaihdon  kasvutavoite yhtiölle voisi olla esimerkiksi ”yli 10 %/v 2027-30”. Toisaalta kasvutavoitetta voidaan myös pilkkoa osiin ja antaa erilliset tavoitteet mm. palveluliikevaihdolle, joka on keskeisessä asemassa pitkän aikavälin arvonluonnin kannalta. Myös esimerkiksi markkina-aseman vahvistaminen USA:ssa pitkällä aikavälillä voi nousta esiin erillisenä mainintana, vaikka lyhyellä jänteellä myynti onkin riippuvaista lähinnä toimituskyvystä ja -nopeudesta.

Pieniä noususuuntaisia muutoksia ennusteisiin

Nostimme uuslaitemyynnin keskipitkän aikavälin kannattavuusnäkymää, mikä heijastui nousuna myös konsernitason ennusteissa. Vuosien 2028-30 EBIT-ennusteet nousivat 5-11 %. Pitkän aikavälin ennusteissa kannattavuus kuitenkin laskee uuslaitemyynnin kannattavuuden normalisoituessa ja kilpailutilanteen kiristyessä (Energyn uuslaitemyynnin EBIT-% 2029e: 20 %, 2032e: 15 %). Tämäkin ennuste toki olettaa Energyn uuslaitemyynnin marginaalin säilyvän pitkällä tähtäimellä yli vuoden 2025 ”lähtötason” (arviolta 11 %).

Vuoden 2030 ennusteilla tuotto-odotus on vahva

Wärtsilä on globaali teknologiajohtaja kasvavilla markkinoilla, minkä vuoksi se nähdäksemme ansaitsee pörssin keskitasoa korkeammat arvostuskertoimet. Normalisoidulla tulostasolla EV/EBIT 15x on mielestämme perusteltu. Soveltamalla kyseistä kerrointa vuoden 2030 tulosennusteisiin, osakkeessa olisi nousuvaraa 18 % diskontattuun nykyarvoon (27 % 12kk-tähtäimellä sisältäen yhden vuoden tuottovaatimuksen).

Keskeisin epävarma muuttuja yhtälössä on Energyn uuslaitemyynnin tulos, jonka ennustamme perusskenaariossa olevan 532 MEUR vuonna 2030 (olettaen tilauskertymän laskevan lähivuosina). Jos datakeskuskysyntä jatkuisi ja Energyn tilaukset kasvaisivat 5 %/v suhteessa kuluvan vuoden tasoon, voisi Energyn tulos nousta jopa 809 MEUR:oon 2030, jolloin nousuvara osakkeen diskontattuun nykyarvoon olisi 42 %.

Negatiivisessa skenaariossa Energyn 2030 toimituksiin ei sisältyisi juuri lainkaan datakeskuksiin liittyviä hankkeita, jolloin kannattavuustaso voisi laskea takaisin vuoden 2025 tasolle ja EBIT olla vain 208 MEUR (laskuvaraa 8 %). On myös mahdollista, että kannattavuus laskisi suhteessa 2025 tasoon, mikäli toimialan meneillään olevat investoinnit voimalaitoskapasiteetin tuotantoon osoittautuisivatkin tarpeettomiksi.

Skenaariot osakkeen diskontatusta arvosta

Lähde: Inderes (tarkemmat oletukset avattu PDF-raportissa)

Entä jos uuslaitemyynnin tulos romahtaa supersyklin jälkeen?

Poikkeuksellisen kysynnän kasvun myötä myös tarjonta kaasupohjaisten energiantuotantomuotojen saralla kasvaa kovaa vauhtia. Tämä herättää kysymyksen, romahtaako Wärtsilän uuslaitemyynnin hinnoitteluvoima, jos datakeskusvetoinen kysyntä joskus hidastuu. Esimerkiksi turbiinipuolella GE Vernova on kasvattamassa voimalatuotantokapasiteettia 50 % 2030 mennessä ja Mitsubishi HI suunnittelee jopa kapasiteetin kaksinkertaistamista. Myös jotkut muissa segmenteissä toimineet turbiini- tai moottorivalmistajat ovat laajentaneet perusvoimaratkaisuihin, mikä kiristää pitkän aikavälin kilpailutilannetta. Wärtsilän asemaa pitkän aikavälin kilpailussa toki tukee yhtiön ratkaisun soveltuminen erinomaisesti säätövoimaksi uusiutuvan energian rinnalle, mikä ei päde esim. turbiineihin.

Arvioimme mahdollisen ylikapasiteetin vaikutukset Wärtsilän tulokseen kuitenkin rajallisiksi. Yhtiön tuloksesta valtaosa syntyy arviomme mukaan palveluista (2025 arviolta 77 % Marinessa ja Energyssä yhteensä), emmekä näe miksi uuslaitemyynnin ylitarjonta olennaisesti vaikuttaisi palveluliiketoiminnan kannattavuuteen. Päin vastoin, näemme palveluliiketoiminnalle vahvaa kasvupotentiaalia 2030-luvulla, johtuen kasvavasta laitekannasta sekä Marinessa että Energyssä vuosien 2027-30 korkeiden uuslaitetoimitusten myötä.

Olemme laatineet skenaarion, jossa Wärtsilän uuslaitemyynnin kannattavuus romahtaisi (Energyssä 5 %:iin, Marinessa 0 %:iin), mutta palveluiden kannattavuus pysyisi korkeana (2030e: 18 %, 2025: 17 %). Skenaario käyttää pääosin samoja liikevaihtoennusteita kuin vuoden 2030 base-case paitsi, että olemme leikanneet ennusteista pois datakeskusvetoiset toimitukset. Tässäkin skenaariossa osakkeen laskuvara diskontattuun nykyarvoon olisi vain 22 %. Tästä syystä näemme uuslaitemyynnin nousuvaran pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. On myös huomattava, että Wärtsilä ehtii nauttia vahvistuvasta tuloksesta ja mahdollisesti edelleen jatkuvasta tilauskasvusta useita vuosia ennen kuin mahdollinen markkinan ”normalisoituminen” tapahtuisi.