Vuosikymmenestä toiseen. Jo yli 80 vuoden ajan meitä on ajanut eteenpäin palo elää asiakkaidemme rinnalla ajassa kuin ajassa. Kauppa on kannatellut eri aikoina kortteleita, kyliä ja välillä koko kansaa. Meitä on yli 1000 kauppiasta ja 45.000kolaista, joilla on loputon usko paremman kaupan rakentamiseen yhä uudestaan ja uudestaan. Meille parempi kauppa on ideoita, tekoja ja mitä erilaisempiin asiakastoiveisiin vastaamista. Sitä kun yli 30 000 tuotetta saadaan mahtumaan kaupan hyllyille. Kun jätski allas viilenee kaupan katolla olevan aurinkovoimalan avulla. Kun appi ehdottaa lempituotetta tarjoushintaan. Kun Anna palauttaa uskon piharakkaussuhteeseen. Tai sitä, kun Kati myi Ullalle sähköauton. Uskomme parempaan kauppaan kylällä, kadunkulmassa, Taskussa verkossa kotiinkuljetettuna kauppaan kotimaassa ja ulkomailla. Uskomme kauppajätin voimaan, mutta samalla sen lempeään katseeseen. Kauppaan, jossa ketään ei kiusata. Kauppaan, jonka parkkipaikka toimii pelikenttänä tai mopomiitin kokoontumispaikkana. Kauppaan, joka haluaa olla maailman vastuullisin. Kauppaan ja kauppiuuden vahvaan henkeen. Yrittelijän ja hyvinvoivan yhteiskunnan kivijalkana. Matkamme jatkuu joka päivä kohti parempaa kauppaa. Let's go!

Mukavaa iltapäivää kaikille! Olen Jorma Rauhala. Olen toiminut Keskon pääjohtajana nyt reilut kaksi ja puoli vuotta. Sitä ennen minulla on tosi pitkä historia. Kestossa tulee 35 vuotta täyteen tammikuussa, jolloin olen johtanut meidän isoja toimialoja rakentamisesta, talotekniikkaa ja päivittäistavarakauppaa ja monta muuta tehtävää. Tosiaan seuraavan vartin aikana käyn läpi Kesko näitä kolmea toimialaa, mutta keskityn ehkä erityisesti tähän rakentamiseen talotekniikkaan, missä me ollaan ilmoitettu varsin isosta yrityskaupasta. Ensiksi tällaisia käsitteitä puhutaan keskusta ja cooryhmästä. Niin, Kesko on se pörssiyhtiö, noin 13 miljardin liikevaihto ja silloin me puhutaan K-ryhmästä, niin se sisältää myös meidän kauppiasliiketoiminnan eli eli niillä luvuilla vähittäismyynti noin 15 miljardia. Ja tosiaan näillä kolmella toimialalla toimitaan noin 4 000 työntekijää, 1800 kauppaa, 127 000 osakkeenomistajaa ja markkina arvo noin 9 miljardia. Sitten kun katsotaan, tässä on itse asiassa ihan uusi dia ole. Olen tähän tehnyt sellaisen, että tosiaan palaan tähän Dahliin myöhemmin, mutta jos me katsotaan Keskoa sisältäen nämä tulevan Tulevandahlin yrityskaupan viime vuoden luvuilla. Niin tietysti Suomi on iso. 10 kuntamiljardia ja Suomi tunnetaan tai Kesko tunnetaan hyvin pitkälti Suomen päivittäistavarakaupasta, jossa toki ollaan isoja. Mutta tietysti rautakauppa on niin en autokauppa. Niin edelleen. Mutta ehkä tämä huomio tässä, että katsotaan Ruotsi, Norja, Tanska, niin meillä on siellä kolme maata, noin puolitoista miljardia, vähän yli vähän alle, Puola Baltia puoli miljardia. Eli itse asiassa jatkossa viitisen miljardia viime vuoden luvuilla on liikevaihtoa jo Suomen ulkopuolella ja muuttaa Kesko a sitä kautta, että Keskon myynnistä sitten jatkossa jo kolmannessa tulee ulkomailta ja rakentamisen ja talotekniikan osalta jopa 70 prosenttia. Ja myös sitä kautta tämä muuttaa, että niin sanottu B-to-B eli yritysten välinen kaupan osuus kasvaa merkittävästi. Sitten näitä virallisia lukuja jos katsotaan, rullaavat 12 kuukautta, miten? Miten meillä on mennyt päivittäistavarakauppa? Se suurin toimiala 6,5 miljardin liikevaihdolla. rakentaminen talotekniikka noin viitisen miljardia ja autokauppa sisältäen meidän urheilukaupan 1,4 miljardia. Katsotaan kannattavuuksia liikevoittoa päivittäistavarakaupan 6,5% niin voidaan todeta, että se on kyllä hyvää vahvaa eurooppalaista tasoa. Rakentamisen talotekniikan kauppa 4,1 %. Ja tästä voisi kyllä todeta saman. Eli on tietysti hyvä huomioida, että rakentamisen talotekniikan osalta on viimeiset vuodet ollut varsin heikko markkina. Me saavutettiin siellä jossain vaiheessa yli 7 prosentin liikevoittoprosentti ja tällä hetkellä me tiedetään, että osa kilpailijoista on joutunut lopettamaan. Osa tekee tappiota. Siinä mielessä tämä yli 4 % on varsin vahva. Samaa voi sanoa autokaupasta 5,6 %. Missä me toimitaan vain Suomessa. Niin on eri mittakaavassa kuin ehkä muut kilpailijat. Sitten liikevoiton osalta sitten kun Keskon kasvustrategia laitetaan yhteen diaan, se on tietysti kohtuu haastava, kun kolme hyvin erilaista toimialaa. Mutta jos nostan sieltä tavoitteista muutaman asian, niin kyllä tiesi tämä, että me haetaan kannattavaa kasvua markkina aseman vahvistamista kaikilla niillä meidän markkinoilla missä me toimitaan. Mä oon itse asiassa aika aika tyytyväinen siihen, että jos lasken tietyllä lailla, että mä oon ehkä 13 ne business aluetta missä toimitaan, niin viimeisin lukujen perusteella on 12 niistä voitettu markkinaosuutta. Katso myös heinäkuun lukuja, kesäkulkua tai viimeistä kvartaalia. Ehkä tämä fokusoitu b to b to b liiketoiminta tarkoittaa sitä, että meillä on hyvin kirkasta. Missä me toimitaan b to b kaupassa, missä kuluttajakaupassa esim. Kun me tehdään on tehty näitä yritysostoja rakentamassa talotekniikan toimialalla, niin on ollut selkeä sääntö me ostamme vain b to b liiketoimintaa. Kilpailueduista nostan oikeastaan yhden ja voin sanoa, että 35 vuotta tulee täyteen kaupan alalla. Niin tämä ensimmäinen eli tämä laatu ja tehokkuus kaikessa toiminnassa se on se ratkaiseva tekijä. Eli silloin puhutaan siitä, että kuin kuinka johdetaan myyntiä kuin huolletaan asiakkaista, kuinka huolehditaan henkilökunnasta, miten rakennetaan valikoimia, miten hinnoitellaan, miten hoidetaan logistiikka, saatavuus kunnossa, hyvät sähköiset tilausvälineet ja niin edelleen. Puhutaan ihan siitä arkipäivän perustekemisestä ja miten hyvässä kunnossa ne on. Se on vaan kovaa duunia, Niitä pitää jaksaa hioa päivä päivältä parempaan kuntoon. Sitä kautta muodostuu kilpailuetu. Nostan myös tämän asenteen, mikä meillä on tässä viime vuosina ruvettu korostamaan joka päivä kohti parempaa kauppaa, let's go asennetta. Eli ajatus on se, että kaupan ala on ihmisten välistä toimintaa ja erityisesti PTuP kaupassa, mutta myös kuluttajatoiminnassa. Se, että jos sitä tehdään vähän hymy huulessa, tehdään hyvällä yhteistyöllä asiakasmielessä, myyntimielessä tällaisessa positiivisella meiningillä, niin me uskotaan, että sillä on merkittävä vaikutus sitten siihen lopputulemaan ja siitä on varmasti jo tuloksia nähtykin. No Sitten käyn lyhyesti kaikki läpi nämä meidän toimialat keskeiset asiat eli päivittäistavarakaupassa 24. Keväällä me päivitimme strategiaa ja meillä oli ongelma ollut se, että oli menetetty markkinaosuutta. Kannattavuus oli hyvä ja me päätettiin se, että meidän pitää kääntää markkinaosuus. Kasvu on kuitenkin säilyttää hyvä kannattavuus. Siihen rakennettiin tämä ohjelma. Laatukertaa hinta kertaa kauppapaikkaverkostoon ja sitä on systemaattisesti tehty. Eli laadussa me puhutaan kauppakohtaisesta liikeideasta ja se on se meidän erottava tekijä, joka meillä on. Kauppias liiketoimintamalli. Ruokakaupassa jokaisen kaupan pitää olla erottua kilpailijasta. Jos tapaan kauppiaan, mä kysyn, että mikä on se sinun kauppakohtainen liikeidea? Se ero mikä erottaa tämän, kilpailee. Asiakas valitsee sinun kaupan, siellä on meidän hinta ohjelma. Ja sitten on tietysti kauppapaikkaverkosto. Eli me satsataan 200 250 miljoonaa euroa kauppapaikkaverkostoon. Uusia kauppoja ja vanhoja kunnostetaan. Ja sitten luonnollisesti Kespron ja Kespron hyvän kehityksen jatkaminen sillä lailla, että tämä tehdään siten, että kuitenkin kannattavuus olisi selvästi yli 6% ja siinä on onnistuttu. Eli lyhyesti näistä tuloksista. Jos katsotaan 25 vuonna me vielä menetimme markkinaosuutta ensimmäisellä kvartaalilla. Myös toisella kolmella mentiin, kolmannella sitten aika lähelle nollaa. Sitten kääntyi markkinaosuus kasvuun eli yksi kvartaali, kakkos kvartaali ja ja. Tota voisi sanoa sillä lailla, että nämä on nolla pilkku jotain, mutta pitää muistaa, että yksi prosenttiyksikkö on 230 miljoonaa euroa. Sillä on merkitystä ja se tulee tämän ohjelman kautta. Autokauppa lyhyesti Miksi meidän autokauppa on niin kannattavaa? Keskeinen on tämä kolmijako. Meillä on uudet autot eli volkkariperhe, Porsche perhe maahantuonti, jälleenmyynti. Meillä on käytetyt autot ja meillä on palveluliiketoiminta. On se huoltoa, korikorjaus tai leasingiä, latausta ja niin edelleen. Tämä kombinaatio toimii erittäin hyvin. Sitten rakentaminen. Talotekniikka. Ja oleellista on se tässä ymmärtää, että jokainen maa on erilainen. Meidän bisnes on erilaista jokaisessa maassa. Meidän pitää ymmärtää se. Suomessa meillä on erittäin vahva K-Rauta Onninen. Siellä on oma strategia, miten sitä viedään eteenpäin. Ruotsi ja Norja on rakennettu viime vuosina yritysostojen kautta. Sitä pitää lähestyä eri lailla. Tanska on menty viimeisen parin vuoden aikana merkittäväksi pelaajaksi siinä markkinalla yritysostojen kautta ja sitten haetaan uusia. Pitkällä aikavälillä 6 8 %n liikevoittotaso. Sitten yritysostoja tosiaan on tehty. En rupea näitä läpikäymään, mutta niitä on tehty noin kolmisenkymmentä ja siellä on keskeistä, että voi sanoa Ruotsin, Ruotsin Norjan markkina on rakennettu näiden yritysostojen kautta ja nyt sitten myös Tanska viimeisimpinä. Sitten kysymys Osaako suomalainen kauppa? Osaako Kesko kansainvälistä kauppaa? Tässä on esimerkki siitä, että Kesko osti Onni se vuonna 2016. Onninen oli silloin lähes satavuotias yritys. Normaali markkinatilanne 2016. Onninen teki 1,2% liikevoittoa parhaina vuosina. Me ylsimme lähes kahdeksaan ja nyt heikossa markkinassakin tehdään yli 4 %. Mun mielestä tässä on hyvä todiste siitä, että me osataan se kauppa. Tällä hetkellä Onninen Suomi pärjää erittäin hyvin, ottaa markkinaosuutta. Markkinahan on uudisrakentamisessa vielä heikko, mutta kyllä me nähdään nyt tämä infrarakentaminen. Teollisuus, datakeskukset tämän tyyppiset. Siellä on nyt erittäin vahvaa kasvua. Sitten Miksi? Miksi tuota yritysosto Dahl Mitä ollaan nyt tekemässä? No tietysti se, että me ollaan Suomessa päivittäistavarakaupassa erittäin vahva yritysosto. Te on mahdollisia ja Suomen väestö ei kasva kovin paljoa. Eli vaikka kuinka hyvin meillä menisi. Ja voitetaan markkinaosuutta, niin se myynnin kasvuhan on rajallinen. Rakentaminen. Talotekniikka. Vähän sama tilanne, koska meidän markkinaosuus on niin vahva, jolloin me haemme Pohjoismaista yritysostojen myötä kasvua. Joka kevät meillä on strategiapäivitys, käydään kevyesti läpi tai vähän isommin ja meillä on ollut rakentamista talotekniikassa lista, mitkä yritykset me haluttaisiin ostaa. Dahl on ollut siellä voi sanoa ykkönen vuosia ja nyt onnistuttiin siinä parhaassa mahdollisessa eli nimenomaan Dahl, Ruotsi, Norja, Tanska. Erittäin ikoninen brändi, vahva markkina asema, markkinajohtaja Ruotsissa, Norjassa markkinakakkonen Tanskassa, vahvat automatisoidut keskusvarastot ja niin edelleen. Ja tosiaan nyt sitten valmistellaan tätä rahoitusta ja sitten kilpailuviranomaiskäsittely etenee oikein hyvin. Mä avaan tässä seuraavassa sitten hiukan, että mikä tämä tällainen rakentaminen talotekniikka on? Mitä tämä toimiala tarkoittaa? Tässä on kaksi ihan eri bisnestä. Eli jos me katsotaan tästä, on Suomen markkinaluvut. Eli. Ja olisi ihan samanlaista, jos me katsottaisiin Norjaa ja Tanskaa. Ruotsi eli tekninen kauppa, ja nämä ovat järjestöjen ikään kuin viralliset luvut on ne on markkinajohtaja. Sitten siellä on A Shell, joka on ostanut Rexelin. Sonebar on maailman suurin sähkö tukkukauppa ja sitten Dahl. Eli kaikki nämä markkinat on hyvin konsolidoituna. Kaksi kolme isoa peluria. Bisnes perustuu isoihin automatisoituihin keskusvarastoihin, vahvaan digitaalisuuteen, satojen tuhansien tuotelukumäärään, erittäin vahvaan myyntihenkilöstöön, kun taas rautakauppa katsotaan Rasin Suomen tilastot, missä nähdään jo, että toimijoita on paljon enemmän ja tuo business perustuu kauppoihin, siis myymäläverkostoon. Keskusvarastoilla ei ole niin suurta merkitystä. Digitaalisuuden rooli on paljon pienempi ja ikään kuin alalle tulokynnys on paljon matalampi. Jos mä avaan vielä seuraavalla sivulla, tässä on meidän K-Rauta ja meidän myynnin jakauma ja vähän kilpailijakenttää kuvattu. 60% K-Raudan myynnistä Suomessa tulee b to b liiketoiminnasta eli pienistä ja isoista rakennusyrityksistä 22% tulee kuluttajaprojektikaupasta. Eli kuluttaja päättää tehdä keittiöremontin ja teettää se ulkopuolisella. Eli siellä nähdään, että siellä on muutama peluri lisää. Sitten me mennään tällaiseen. Puhutaan kuluttaja satunnaiskaupasta eli kuluttaja ostaa lumilapion multaa kakkosnelosta. Silloin tällöin siellä nähdään, että siellä onkin toimijoita huomattavasti enemmän ja siellä ikään kuin kasvu tehdään hyvin pitkälti avaamalla uusia myymälöitä eli hyvin kaksi erilaista liiketoimintaa. Tosiaan meidän tavoitteena on mitä Kesko tulee olemaan tuossa 2030 luvun alkupuolella noin 20 miljardia. Liikevaihto, rakentaminen ja talotekniikka lähestyy 10 miljardia ja rakentamisen talotekniikan kannattavuus 6 8 prosenttia. Ja tämä on tehtävissä ihan jopa ilman mahdollisia uusia yrityskauppoja eli ihan orgaanisen kasvun kautta. Tähän loppuun vielä lähiajan näkymistä ja Keskon tulevaa tulevaisuutta eli miltä tämä näyttää? No me tiedetään, että vahvistuu vahvistuva kuluttajaluottamus ja ostovoima. Ostovoima on parantunut, kuluttajaluottamus on parantunut, mutta se ei ole vielä realisoitunut kovin paljoa myyntiin. Jos katson meidän kuluttajaliiketoimintaa. Sitä sitä. Me pärjätään markkinassa erittäin hyvin, mutta vielä se ei ole lähtenyt liikkeelle. Mutta siellä ammattiasiakaspuolella nähdään, kuten mainitsin, vaikkapa Onninen. Infrarakentaminen, datakeskukset ja tämäntyyppiset. Me uskotaan, että markkinakäänne kaikilla toimialoilla on tapahtumassa ja menee sitä kautta parempaan. Mutta erityisesti tässä rakentamisessa, missä on ollut erittäin heikko suhdanne, uskotaan sen vahvistuvan. Ja sitten siellä kaikki tämä vihreään siirtymään liittyvät investoinnit EUn alueella vuoteen 2030 pitää uudistaa 35 miljoonaa rakennusta, siis aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja, Tämän tyyppisiä. Ja sitten ei vähäisempänä, että jatkossa meidän rooli on entistä isompi. Vahva vaurailla Pohjoismaiden markkinoilla eli Ruotsi, Norja, Tanska. Kiitos tässä kohtaa. Nyt on varmaan sitten aika aika kysymysten. Kiitos. Tervetuloa, kiitos kiitos kiitos.

Meillä on 15 minuuttia aikaa ja paljon puhuttavaa. Katsotaan mitä ehditään. Mutta tämänkin takia keskitytään aika paljon tuohon Dahl yritysostoon. Väheksymättä mitenkään teidän muita liiketoimintoja, luulen että tämä kiinnostaa sijoittajia tällä hetkellä eniten. Olet itse kuvaillut tätä unelmadiiliksi ja tällaisia ei varmaan yksi ihminen työurallaan pääse kauhean montaa tekemään.

Se on. Se on varmasti juuri näin. Eli eli tosiaan kuten kerroin tuossa, niin kyllä olen. Tämä on niin hyvä, kun meillä on niin selkeä strategia mistä me haetaan sitä kasvua ja juuri se, että ne pitää olla B-to-B liiketoimijoita. Minuakin kontaktoidaan aika usein ja tarjotaan vaikkapa rautakauppaketjuja Saksasta tai tämän tyyppisiä, että meillä on se fokus ollut, Meillä on listattu, että ketä me ketä me halutaan. Tämä kyseinen kohde on ollut siellä listoilla. Mutta tietysti jos myyjä on valmis myymään, on hankala tehdä kauppaa. Ja ja toki me tiedetään se, että Saint-Gobain on divestoinut tässä vuosien varrella erityisesti heidän rautakauppapuolta Saksasta, Tanskasta, Englannista ja niin edelleen. No nyt sitten asiat meni oikeaan suuntaan ja Ja se, että mikä tekee vielä tietysti paremman. Että Suomeahan me ei olisi voitu ottaa. Eli meidän markkina asema on niin vahva, jolloin se ei ollut mahdollista, jolloin se että me saatiin Ruotsi, Norja, Tanska, niin kyllä tämä oli juuri näin, että. Ja se että kyseessä. Kuten sanoin, niin ei ole mikään turn around case. Eli eli erittäin hyvä yritys. Se on erittäin vahva asema ja ja hyvin hoidettu yritys, niin kyllä se näin voi sanoa.

Kyllähän tässä selkeästi strateginen järki on nähtävissä. Vähän kuin palapelin palat loksahtaa yhteen, mutta yritetään tässä haastattelussa vielä kohta selvittää, miten tästä tulee omistajille pitkällä aikavälillä arvoa luova liike. Haluatko ensin, pystytkö? Pystytkö yhtään avaamaan, että miten tällainen unelmadiili käytännössä tehdään. Kuinka monta kertaa te neuvottelitte ja millaisia neuvottelukumppaneita ranskalaiset olivat? Menikö myöhään? Mitä söitte?

Tuota sanotaan niin, että miten lähtee liikkeelle, että jossain kohdin, jossa on vaikkapa illallispöydässä tai jossain muussa, kannattaa avata suu ja sitten saada jotain vinkkiä, että jotain jossain voi tapahtua? Sen jälkeen olla aktiivinen sen jälkeen, että kyllä se sanotaan näin, että lähti liikkeelle. Mä en nyt voi niitä aikatauluja sitten tarkemmin sanoa, mutta lähti tietyllä lailla hyvin liikkeelle. Siitä oli varmaan juuri tämä skooppi eli eli vaikkapa se, että me ei voida suomea ottaa, niin totta kai siinä tuli ehkä sitten vähän jonkinlaisia viivästyksiä ja niin poispäin. Mutta sitten siinä vaiheessa kun me päädyttiin siihen, että tämä se olisi ja Ja tietysti kun oli myyjä tunsi hyvin bisneksen ostajat, tunsi bisnekseen, niin me ei tarvitse niin paljon detaaleihin mennä DDssä, mennä katsomaan vaikka yksittäisen kaupan vesikattoa tai muuta vaan että mikä tämä bisnes on, mikä siellä on keskeistä. Niin se hyvin nopeasti löytyi, että mikä se mikä se hinta voi olla ja tämän tyyppiset asiat. No ihan tämä viimeinen oli sitten.

Vielä hinnasta pitänyt vähän pidempään kuitenkin vääntää.

Vielä. No mä oon itse aika tyytyväinen siihen. Kyllä joo. Ja sitähän olisi vaikka näitä kertomia. Katsotaan. Se on tietysti ero katsooko näitä 25 luvuilla, joka on ollut markkina heikko taas vaikka 28 luvulla. Ja siinä on tietysti eri intressit myyjällä ja ostajalla mitä lukuja halutaan infoata ja näin poispäin. Mutta joo, kyllähän se viimeinen viimeinen tietysti viikonloppu sitten oli, Sen verran voin sanoa. Kun 15.6 se sitten julkaistiin, niin mulla oli siinä sitten vielä perjantai iltapäivällä oli oli. Saint-Gobainin pääjohtajalla oli välilasku, kun hän oli tulossa tuolta Australiasta ja käytiin muutama keskustelu. Ja kyllä tämä viikonloppuna nyt pitää maaliin saada. Meillä oli neuvottelut olleet pari Pariisin päässä siellä ollut ja lopputulemana kaverit kertonut, kun seitsemän tuntia kolmessa yössä ja sunnuntai illalla illalla kello 22 meillä oli viimeinen palaveri. Sitten siinä puheenjohtaja ja minä ja ja meidän neuvottelijat ja katsottiin vielä viimeiset asiat, että kyllä nyt yhdellä pitäisi maaliin saada ja sovittiin, että kaverit laittavat tekstarin kun on valmistaja ja heräsin, nukuin hyvin ja katsoin kuudelta herätä. Ei ole tullut mitään tekstaria ja pitäisi kohtaloa, mediainfoa tai muuta vastaavaa, mutta 607 tuli sitten hand sheikin kuvaaja ja homma meni eteenpäin.

Mutta tällainen handshake emojilla, sillä.

Se tuli minulle viestinä, mutta se oli sitten ihan ihan oli virallisesti sitten tehty, mutta meni se sitten loppuvaiheessa meni. Meni varsin nopeasti kyllä kun tiedettiin mitä ollaan ostamassa.

Selvä olisi. Meillä on varmaan yleisöllä myös paljon kysyttävää.

Paljon kysymyksiä täällä kysellään. Esimerkiksi nyt kun Google ilmoitti eilen jättiinvestoinnista, että tästä varmaan sataa Onniselle hyvin myyntiä ja varmaan Dahl hyötyy myös, Mutta miten on juuri näin.

Eli tosiaan tuossa meidän Qkakkosen luvutkin kun kerrottiin ja Ja vaikka mielelläni sanoisin, että kyllä nyt se kuluttaja on lähtenyt liikkeelle ostamaan, mutta ei vielä kovin paljon. Autokaupassa alkaa näkymään, mutta kyllä me nähdään tässä teknisessä tukkukaupassa ja ja Onninen Suomi. Siellä oli erittäin vahva kasvulukemat. Jos me katsotaan mikä erityisesti on infraliiketoimintaa, on teollisuus. Meillä on vaikka telakat. Isoja isoja asiakkaita. Data. Datakeskukset on meille ihan merkittävä asiakas. Niin on, Niin kuin jonkun verran myös K-raudalle, niin kyllä tämä mitä nyt eilen julki tuli, niin on tosi positiivinen asia meille.

Just näin. Täällä kysytään myös tästä autokaupasta, onko se hyvää liiketoimintaa, kun esimerkiksi nokkamuksi on tappiolla ja näin, että joo, miten.

Siinä tosiaan niin kuin tuossa vähän lukuja, kävin läpikin ja ja. No tosiaan taisi olla Talouselämässä kun oli tuossa toissa viikolla kun oli listattu suurimmat toimijat, niin kyllähän sekoauto siellä sitten erottui ja ja tosiaan se on niin erilaisia, että siellähän on joku joka myy vain käytettyä autoa. Joku joku sitten tekee vaikka korikorjausta ja joku on uusien autojen maahantuoja. Että varmaan tämä portfolio mikä meillä on, että meillä on kaikki nämä uudet käytetyt, Meillä on siihen liittyvät palvelut, lataustoiminnat ja se, että tässä tilanteessa missä uusia autoja myydään vain vähän yli 7 000 kappaletta, me tehdään 5,6 % liikevoittomarginaaleja, niin kyllä mä sanon, että se on hyvää bisnestä.

Kombinaatio siellä selvästi toimii. Joo just. Kiitos.

Hyvä. Kuten sanoin, siis strategisesti tähän näyttää hyvin järkevältä, mutta miltään opportunistiselta liikkeeltä tämä teidän deal kauppa ei vaikuta hinnan perusteella. Ainakin Inderes arvio. Teidän pitäisi saada siellä tulostasoa nostettua, että tämä olisi omistajille tuota arvoa luova liike. Vielä kun tässä tulee antia, osakekohtaiset luvut siinä väistämättä laimenee, niin mitä temppuja te aiotte siellä uutena omistajana tehdä?

Joo, sillä lailla ei tarvitse oikeastaan temppuja tehdä. Eli jos ajatellaan, katsotaan daalilukuja. Ja tietysti en nyt voi niitä tunneneen, mutta en voi julkaista niitä. Mutta voin sanoa isossa kuvassa, että kyllähän tämä ala on mennyt hyvin. Pitkälti sama samalla lailla kuin Oninen ja muut alalla toimijat. Siellä oli erittäin vahvat vuodet, sitten business romahti alta pois. Pikkuhiljaa rupeaa paranemaan, eli se että siellä on hyvin vahvassa kunnossa on nämä yritykset eli eri Ruotsi, Norja, Tanska. Eli siis lähtökohta oli ensinnäkin se, että markkina alkaa parenemaan jo sitä kautta. Siellä lähtee tulokset paranemaan. Toisaalta me uskotaan siihen, että me ollaan hyvä omistaja. Me ollaan. Meillä on tämä maakohtainen strategia, miten me lähestytään niitä? Ja kolmanneksi, mutta kysytään synergioita. En ole niitä paljon luvannut, mutta totta kai niitäkin tulee. Mutta se ei ole ykkösjuttu. Oleellista tässä. Me on tehty näitä yrityskauppoja monia ja jos lyhyesti kerron, miten niitä voidaan tehdä tai integroida. Me ostettiin Norjassa Electro Scandia. Kolme vuotta sitten meillä oli sähkö motiivi ykkönen sähkö tukkukaupassa ja me ostettiin toinen samankokoinen. Ja meistä tuli selkeä markkinajohtaja. Silloin tehtiin niin sanottu täydellinen integraatio, eli laitettiin kaikki yhteen. Yksi brändi, yksi organisaatio, yhdet kaikki. Josta totta kai saadaan synergiaa. Vähemmän henkilöstöä, saadaan ostosynergioita, mutta samaan aikaan ongelmat siellä tulee. On kaksi myyjää. Kumman meistä pitää lähteä tai muuta tämän tyyppistä? Uudet tietojärjestelmät. Me kärsittiin vuoden verran, kun päästiin taas jaloilleen. Tanskassa ostettiin Daavid siihen, missä meillä oli mitään liiketoimintaa. Vähän karrikoiden sanottu me integroitu yhtään mitään. Ei me tiedetä sitä Tanskan biisista. Me luotetaan, että se Daavidkseen osaa sen bisneksen, jolloin Keskon integroitiin lähinnä kyberturvallisuus taloudellinen raportointi. Sen jälkeen ikään kuin tarjottimella annetaan, että tässä olisi sello brändiprofk-prof. Haluatko näitä ottaa ja näin poispäin? Sitten otettiin kolme yritystä lisää. Täydellinen integraatio. Eli nämä tehdään kaikki eri lailla. Ja tätä daalia. Tämä on niin itsenäinen toimiva yritys, että se vaan irrotetaan nyt Saint-Gobainista. Nyt siihen ei pidä koskea. Eli jos.

Tuota. Tässä nyt kuitenkin käy niin, että rakentaminen ja talotekniikka kasvaa Keskon suurimmaksi liiketoiminnaksi. Teillä on lisäksi siellä iso liiketoiminta, defensiivinen päivittäistavarakauppa ja vaikka tätä uutta tulevaa kokonaisuutta miten päin katsoisi, niin mulle tulee mieleen kysymys, että mikä on se mikä pitää nämä kaksi hyvin erilaista liiketoimintaa yhdessä? Että tuota. Kysyin ehkä ihan suoraan, että pitäisikö Kesko pilkkoa osiin.

Että ensimmäinen joka kysyy Mä kierrän paljon sijoittajia ympäri ympäri maailmaa ja tämä tietysti nousee aina aina pöydälle. Ja ymmärrän. Täysin relevantti kysymys siinä mielessä, että ei me yritetäkään selittää, että vaikka päivittäistavarakaupan ja rakentamisen talotekniikan kaupalla olisi hirveästi synergiaa, niillä on joitakin. Niillä on joitakin synergioita, mutta me tiedostetaan tämä. Ja totta kai me ollaan johdossa ja ja hallituksen kanssa keskustellut asiasta. Tällainenkin asia on on mahdollinen, mutta ei mitään aktiivista. Nyt ei ole sen suunnassa tapahtumassa.

Aivan niin. Sijoittajien näkökulmasta tietysti näyttää, että tästä defensiivisestä puolesta oltaisiin varmaan valmiita maksamaan korkeampiakin kertoimia. Mutta sitten tämä kasvava mutta syklinen puoli taas kiinnostaa aivan erilaisia sijoittajia.

Joo, se on just näin, että on erilaisia.

Se häviää.

Just näin että osa on joka tykkää tuosta kombinaatiosta, osa tykkää jommasta kummasta. Se ehkä tähän syklisyyteen niin on siinä mielessä muistaa esimerkiksi Daklin osalta huomioitava, että syklistähän rakentamiseen hyvin usein on esimerkiksi uudisasunnot, mikä nyt nähdään, että se on. Se on tällä hetkellä aika lailla jäissä. Mutta esimerkiksi sen osuusdahlin liiketoiminnasta. Koko uudisrakennukset on noin 30 %. Ehkä asunnot 15 20 %, eli se on hyvin pitkälti tätä infraa korjausrakentamista. Tämän tyyppistä, eli se ei ole ihan niin syklistä, jos ajatellaan, että nyt me tehdään reilua neljää pinnaa. Voi sanoa, että toivottavasti ihan näin huonoja vuosia tulevaan ei tule. Niin se ehkä ero siihen päivittäistavarakaupan 6,5 een ei nyt sitten loppupeleissä niin hirveän suuri ole.

Näin mäkin luulin, että infra ei ole syklistä, mutta sehän näyttää tällä hetkellä varsinaiselta boomandu. No toivottavasti ei boost tota.

Joo ja sitten siis kaikki tämä kaupungistuminen ja kaikki tämä muu. Kyllä siinä on niin monta aidosti megatrendiä, joka siihen suuntaan vie.

Just näin. Ehkä mä haluaisin tässä vaiheessa, ettei vaan meiltä aika lopu. Ennen kuin ehdin kysyä, niin kysyä tämän kaupan rahoituksesta vielä. Tässä nyt ei ole vielä. Anti on tulossa, mutta ei ole vielä avattu, että tarkalleen minkä kokoinen, reilu puoli miljardia todennäköisesti ja tai että milloin tämä tulee ja minkä tyyppinen anti se on. Mutta ehkä sen veran voisin kysyä, että onko tässä tulevassa rahoituksessa? Onko teille tärkeintä saada sitä velkaa sieltä taseesta mahdollisimman nopeasti pois vai odottaa sellaista markkinatilannetta, milloin anti olisi suotuisinta tehdä omistajien kannalta?

No joo, katsotaan, katsotaan nyt. Tosiaan me kerrottiin silloin 15.6. Että siinä on tämä siltarahoitus ja sitten se on tarkoitus sitten uudelleen rahoittaa annin, annin ja velan kautta ja ja. Kyllä mä uskon, että me tässä nyt ihan sitten tulevien viikkojen aikana meidän pitää. Päädytään sitten lopputulemaan miten tämä tullaan tullaan toteuttamaan. Kyllä mä uskoisin, että tässä niin kuin hyvin hyvin lähitulevaisuudessakin tullaan toteuttamaan se.

Aivan. Me odotetaan tarkempia tietoja sitten. Haluan vielä kysyä tästä. Tosiaan, ette ole kertonut tästä annimuodosta, mutta mikä sun mielestä olisi Keskon omistajille? Olet itsekin omistaja.

Varmistaja. Ja kyllä, mä tottakai luotan siihen, että tässä haetaan haetaan se paras ratkaisu niin yhtiön kuin yhtiön omistajan kannalta mikä tulee olemaan. Ja totta kai kun mäkin tapaan paljon sijoittajia, nykyisen omistaja tai tai sitten haluavia, niin kaikkia vaihtoehtojahan on ehdotettu ja pidetty parhaana, että on se, että lainarahalla kokonaan tai pitää olla ehdottomasti suunnattu tai ehdottomasti merkintäoikeusanti tai jokin niiden kombinaatio ym. Mutta uskon, että me tullaan paras ratkaisu löytämään kyllä osakkeenomistajille.

Selvä me. Varmasti yleisö haluaa vielä päästä kysymään. Yksi kysymys vielä. Teillä on paljon kauppiasomistajia, niin miten te saatte perusteltua tämän kansainvälisen ja tänne RT puolelle sijoittuvan kaupan tuottaa teidän kauppiasomistajille? Miten he lähtevät mukaan rahoittamaan?

No joo, kyllä siis totta kai minä vuotta yksittäisten kauppiaan tai kauppiasliiton puolesta kantaa tai muuta, mutta tietysti sillä lailla mitä ei sekään. Tämä ei tue meidän kauppiaille yllätyksenä, että on mulla sitten vaikka luottamus kauppiaiden esityksiä tai tai muille kauppiaille, niin tämä on ollut. He tietää, että me tullaan tämän tyyppistä tekemään. Ja tietenkin sitten onhan meidän hallituksessa on kolme kauppias jäsentä, että tämä ei tule sillä lailla minään yllätyksenä. Ja kyllä, mulla on itselläni hyvin hyvin se mitä minulla minulla on tietoa ja ja keskustelu on hyvin vahva luottamus. Kyllä tähän suhtaudutaan erittäin positiivisesti.

Päästetäänkö me yleisö vielä ääneen?

Päästetään vaan se on täältä keskustelufoorumilta kuulkaa nyt kysyttävää, että miten reagoit silloin kun näit uutiset, että Ali Khamenein arkku kulkee Keskon teipeillä teipeillä varustetussa autossa?

Joo, itse asiassa joo, kesä oli aika aika repaleinen monesta syystä johtuen, lähellä työstä johtuen, mutta olin silloin kyllä ihan mökillä ja aamulla heräsin. Viestintä otti yhteyttä, mutta en tiedä onko se sitten, että vuodet ovat karaisseet sen verran, että ei siinä nyt hirveästi firman verenpaine pääse nousemaan tuollaisesta. Että sehän aika nopeasti, kun se on sillä lailla, että ei meillä ole mitään tekemistä vai kanssa se meni ja sitten rupesi tulemaan hauskoja meemejä ja näin poispäin. Että sitten vaan muistelee, että itse asiassa edellisenä kesänä taisi olla Pirkka kontti Vantaalla. Se oli silloin otsikoissa, ei ihan niin isosti, mutta silloin puhuttiin siitä, että näitä tulee aina kesällä juttuja.

Selvä. Voin yhdistää täältä vielä kysymyksiä. Vai otatko viimeisen Sieltä voin.

No otetaan täältä viimeineni. Ehtii, ehditään. Seuraava puhuja sitten ajallaan. Mutta siis kuten tässä nyt on puhuttu, niin keskusta tulee tämän kaupan myötä entistä syklisempi yhtiö kuitenkin, vaikka tässä nyt puhuttiin, että ei välttämättä niin syklistä, mutta kuitenkin hieman Profi sijoitusprofiileiltaankin erilainen yhtiö, niin te olette sanoneet, että osinkopolitiikka ei tässä vaiheessa muutu, mutta pitäisikö sitä jatkossa sitten muuttaa sillä tavalla, että se olisi vähän joustavampi?

No joo, se katsotaan. Sehän tosiaan on, että tällaisella pitkällä ajalla se on se 60 100 prosenttia siitä vertailukelpoista osakekohtaisesta tuloksesta. Ja se on sitten aikoinaan tietysti niin kuin johto miettii, Hallitus miettii. Yhtiökokous päättää onko siihen tarvetta muutosta, mutta en tiedä. Toisaalta meidän meidän omistajat ovat kyllä arvostaneet. Me ollaan hyvä osingonjakaja, niin olisin kovin yllättynyt jos siinä nyt isoja muutoksia tulisi siinä linjassa.

Selvä. Kiitoksia.

Kiitoksia.

Kiitos. Kiitos haastattelusta. Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala Kiitos.