Tervehdys vartin katsojat. Pörssikurssit nousevat pystysuoraan ylöspäin. Jotkut ihmiset tuntuvat olevan suorastaan psykoosissa tämän asian suhteen, toiset suhtautuvat siihen skeptisemmin. Onko? Tekoäly pörssikupla. Pohditaan toista kertaa vartissa. Puoli vuotta sitten. Mä tein vartissa jakson, onko tekoäly pörssikupla. Ja mä tulin siihen lopputulemaan, että se tuskin on pörssikupla. Mä perustelin sitä muun muassa sillä, että tekoälyteeman osakkeiden hinnoittelukertoimet eivät olleet mitenkään poikkeuksellisen korkeita.

Mä perustelin sitä myös sillä, että monienkaan tekoälyosakkeiden pörssinousu ei oo ollut niin voimakasta kuin verrattuna vaikka tuohon legendaariseen 2000-luvun taitteen teknokuplaan, johon monet tykkää tätä nykyistä pörssitilannetta verrata. Puolessa vuodessa kuitenkin todella moni näistä asioista on muuttunut. Me ollaan nähty pystysuoria kurssinousuja, me nähdään voimakasta FOMOA, me nähdään velkavivun käyttöä. Hyvin monet kuplan piirteet näyttää tällä hetkellä täyttyvän, ja sen takia tässä kevätkauden päätösvartissa. Mä haluan pureutua uudelleen tämän kysymyksen ääreen. Onko tekoäly pörssikupla. Mä annan mun oman henkilökohtaisen mielipiteen aiheesta.

Videon lopussa pieni huomautus alkuun. Tässä vartissa keskustellaan nimenomaan siitä, onko tekoäly pörssikupla. Mä en siis keskustele siitä, onko teknologia itsessään kupla. Mä varotan myös osakepopulismista. Mua ei pelota vartissa käsitellä tosi vaikeita aiheita, ja esimerkiksi tämmöinen, että jos valitset onko asia kupla vai ei, niin sehän voi mennä ihan reisille. Se mun loppupäätelmä, minkä mä aion tuoda mun omasta päästäni ulos tässä videon lopussa, ja sit mulle saa nauraa. Mutta mua ei pelota olla julkisesti väärässä, vaan mä itse uskon sisällöntuotannossa ja ajattelussa muutenkin siihen, että on hyödyllistä tuoda erilaisia näkemyksiä ja sitten pohdiskella niitä rauhassa. Ja tää on mahtavaa, kun ihmiset kommentoi, voi heittää vasta-argumentteja. Näin se oma ajattelu kehittyy, tuttuun.

Vernerin Vartin tyyliin mä en esitä mitään mustavalkoisia joko tai -totuuksia, vaan nähkää tää enemmän. Jälleen kerran keskustelunavauksena, kuten se jakso oli silloin puoli vuottakin sitten. Mä näen, että Vernerin Vartti on suunnattu tietysti kaikille sijoittajille, mutta erityisesti niille, jotka tykkäävät käyttää omia aivoja. Heille, jotka tykkäävät ajatella. Ja sen takia mä toivon, että jokainen näistä varteista opettaa katsojille jotain uutta sijoittamisesta ja miksei elämästä yleensäkin. Toivottavasti tämäkin jakso pääsee siihen maaliinsa. Tosiaan tää on kevätkauden viimeinen vartti, niin pistäkää rohkeasti kommenttikenttään palautetta. Minkä tyyppisiä jaksoja haluaisitte enemmän? Mistä te oikein tykkäätte näissä varteissa, ja missä aiheessa teidän mielestä olis eniten parantamisen varaa? Mä oon aina avoin kehitykselle. Tuttuun tyyliin pyydän peukut tälle vartille, ja se piristää mieltä sekä algoritmeja.

Lähdetään perusasioista liikkeelle. Pörssikupla on tilanne, missä joko yksittäisiä osakkeita, jotain osakeryhmää tai jopa koko pörssiä hinnoitellaan sillä tavalla, mitä ei voi realistisesti perustella yhtiöiden tulevilla voitoilla. Käytännössä pörssi on irtaantunut taloudellisesta todellisuudesta. Kuplien identifioiminen on siinä mielessä todella viheliäistä, että ne voidaan todeta aivan varmasti vasta jälkiviisaasti jälkikäteen. Ja itse todella monelle kuplahuutelijalle käy monesti todella huonosti. Esim. 90-luku on tunnettu siitä, että monet sijoittajat huutelivat IT-osakkeita kuplaksi jo vuosia ennen kuin kupla puhkesi, ja aika monelta näiltä saattoi sijoitusura jäädä kokonaan kesken, koska he liian aikaisin jättäytyivät siitä menosta pois. Sitten itse varttiin.

Yksi kuplan visuaalinen tunnuspiirre on pystysuorat kurssinousut. Huom. Se, että joku osake nousee pystysuoraan, ei välttämättä tietysti automaattisesti tarkoita, että se on kupla. Sehän voi kertoa vain siitä, että sijoittajat uudelleenhinnoittelee yhtiötä sen muuttuneen tulevaisuuden näkymien johdosta. Mutta siinä vaiheessa, kun kokonainen kori osakkeita, jotka liittyy teemaan, nousee ihan pystysuoraan ylös. Niin kuin vaikka Nokia on viisinkertaistunut tässä aika lyhyessä ajassa. Tai muista yhtiöistä Micron on kymmenkertaistunut. Nvidia moni, moni moninkertaistunut ChatGPT:n popularisoinnin jälkeen syksystä 2022 tai vaikkapa nyt. Alphabet näin esimerkinomaisesti. Kyllähän se herättää kysymyksen, onko sijoittajat tosiaan aiemmin olleet niin pihalla näiden yhtiöiden tulevaisuudennäkymistä, että näitä yhtiöitä on tosi voimakkaasti alihinnoiteltu. Ja toisaalta, osaako sijoittajat nyt yhtään sen paremmin arvioida näiden yhtiöiden tulevaisuudennäkymiä, kun osakkeet ovat moninkertaistuneet? Pystysuorat kurssinousut harvemmin päättyy niin, että pystysuora nousu jatkuu loputtomasti. Vaan monestihan näitä on seurannut korjausliike alaspäin.

Jos tekoäly olisi pörssikupla, se koskee lähes kaikkia sijoittajia, koska tekoälyteemahan on levinnyt tosi laajasti indekseihin. Tässä te näettehän esimerkkinä MSCI Maailma -indeksin, jonka tarkoitus on kaapata siis periaatteessa noin 85 % maapallon osakemarkkinoiden arvosta. Niin kuin näette, sen top 10 -osakkeet. Teema, mitä mä sivusin myös viime FOMO-vartissa, kaikki ovat tekoälyliitännäisiä yhtiöitä Nvidiasta Microniin, Teslaan, Metaan. Näin päin pois. Toisin sanoen, jos joku ihminen luulee, että hän on turvassa sijoittamalla ns. maailman osakkeisiin, niin tosiasiassa hän ottaa valtavan altistuksen näille huippuyhtiöille, jotka kuitenkin kaikki liittyy tähän tekoälytreidiin. Tai jos te sijoitatte vaikka MSCI Aasia -indeksiin, niin voisi kuvitella, että haetaan hyvä tapa osallistua vaikka Kiinan tai vaikka Japanin talouskasvuun tai sen puutteeseen, mutta tosiasiassa viisi suurinta yhtiötä liittyy suoraan tekoälyyn. Taiwan Semiconductor Manufacturing Company suurimpana. Ja tuosta viisikosta Alibaba pienimpänä. Jopa Helsingin pörssi on muuntunut tekoälypörssiksi. Esim. Meidän yleisindeksistä, mikä on siis indeksi, joka yleensä pyörii noin 10 000 pisteessä. Nokia on tällä hetkellä 20 %:n painossa. Ja Nokia käsittääkseni selittää suuren osan tämän vuoden kurssinousuista. Jos on indeksisijoittaja, tekoälyä ei pääse karkuun tällä hetkellä.

Yksi kuplien piirre on se, että kuplan huipulla sen kuplaisen teeman tai alan yhtiöt tuppaa listautumaan ja keräämään rahaa paljon sijoittajilta, koska kuplan huipulla tietysti sijoittajat on tosi höveleitä lompakkonsa suhteen. Se on siis hyvin otollinen hetki listautua korkeilla hinnoittelukertoimilla tai kerätä pörssistä rahaa. Tässä on muutamia poimintoja viime ajoilta. SpaceX:ää. Tää Elon Muskin avaruushiekkalaatikko on tosiaan nyt listautumassa ja keräämässä vajaa 80 miljoonaa dollaria. Nykytiedon mukaan mä teen SpaceX:stä kokonaisen erillisen vartin. Kannattaa ehdottomasti katsoa tämä jakso InderesTV:ssä. Mä laitan linkin alle. Toisaalta Alphabet, joka on maailman toisiksi voitokkain yritys absoluuttisesti mitattuna, kerää sijoittajilta yli 80 miljardia dollaria, koska se tarvitsee vielä enemmän rahaa tekoälyinvestointeihin, mitä sen omasta lompakosta oikeastaan löytyy.

Sen lisäksi nämä itse tekoälykehityksen eturintamassa olevat yhtiöt, kuten Anthropic ja OpenAI, ovat listautumassa, ja nyt näyttää siltä, että ensimmäisenä tulisi Anthropic, joka on jo laittanut salaisen listautumisesitteen viranomaisille pureskeltavaksi. Ja todennäköisesti tästä tullaan lähiaikoina kuulemaan lisää, miten yhtiön listautumisaikeet etenevät. Anthropic on tunnetusti nopeasti kasvava, mutta myös tappiollinen yritys ainakin vuositasolla, ja se todennäköisesti tulee keräämään ihan hirveästi rahaa jahka kun listoille on tulossa. Jos nämä tiedossa olevat listautumiset ja ennustetut listautumiset ja osakeannit, kuten tuo Alphabetin, toteutuu tänä vuonna, niin itse vuodesta 2022 on tulossa Yhdysvalloissa ennätysrahankeruun vuosi pörssissä, ja pörssissä kerättäisiin ennusteiden mukaan mitä vain. Goldman Sachsin laskelmiin tulee yli 600 miljardia dollaria. Se on heittämällä yli tuon päälle 500 kuin tuolla vuonna 2021. Ei aina, mutta usein käy niin, että merkittävät listautumiset samaan aikaan merkkaa sen tietyn teeman tai koko pörssi-indeksien väliaikaiset huiput. Tässä näkyy S&P 500:n keskimääräinen kehitys kuukausitasolla sellaisten merkittävien listautumisten jälkeen. Keskimäärin pörssi on jonkin aikaa vielä noussut, mutta itse vuoden sisään se on kääntynyt rajuun laskuun, ja pari vuotta myöhemmin se on ollut keskimäärin vähän vajaa 20 % alemmalla tasolla näiden suurten listautumisten jälkeen.

Sen lisäksi, että sattumalta samaan aikaan kun sijoittajien lompakot on tosi höveleitä, niin nämä kaikki tekoälyfirmat on nyt kiireen vilkkaa keräämässä rahaa sijoittajilta. Nämähän lätkii tosi paljon rahaa myös toisilleen, ja mä ite oon puhunut tämmöisistä käsitteistä kuin tekoälyn kiertorahoitustalous. Esim. tää mainittu Anthropic on sitoutunut ostamaan Alphabetilta 200 miljardin dollarin edestä pilvikapasiteettia sekä Alphabetin siruja, mutta samaan aikaan. Alphabet on sijoittanut todella paljon Anthropiciin, ja itse saattaa olla eri. Laskelmien mukaan Anthropic saattaa vastata jopa 40 %. Alphabetin vajaat 500 miljardin dollarin pilvi, voisi sanoa tilauskannasta. Toisin sanoen yhtiöiden kohtalot alkavat nivoutua toisiinsa ristiin rastiin yhä voimakkaammin. Tai vaikka Anthropic ja Amazon just äskettäin ilmoitti, että syventää yhteistyötään sillä, että Anthropic ostaa Amazonilta viisi gigawattia laskentatehoa, ja samaan aikaan Amazon sijoittaa Anthropiciin 25 miljardia edellisen 8 miljardin päälle.

Tekoälyn kiertorahoitustalous on teema, mistä olen puhunut useissa varteissa, ja tässä on mun viimeisin iteraatio, hahmotuskartta siitä, miten raha oikeastaan kiertää tuon ekosysteemin sisällä, koska sinänsä nämä luvut on suorastaan shokeeraavia, ja se varmasti edesauttaa siihen, miksi ihmiset on niin vakuuttuneita siitä, että tää koko sydeemi käytännössä kannattaa. Yksinkertaistettuna tää malli toimii käytännössä niin, että meillä on nää eturintaman kielimallien kehittäjät, kuten OpenAI ja Anthropic, jotka on tällä hetkellä raskaasti tappiollisia. Ne myy kielimalleja halvalla asiakkaille, ja näiden kielimallien ideahan on käytännössä tehostaa niiden asiakkaiden toimintaa, automatisoida sitä. Esim. Koodaaminen on tunnettu esimerkki, ja toisaalta ne luo uutta liiketoimintaa tekoälylle, esim. Autonomiset agentit tai hyperpersonoitu sisältö somessa ja näin päin pois. Jotta tämä toimisi taloudellisesti, niin lopultahan näiden asiakkaiden pitää saada joku järkevä tuotto näille investoinneille. Mitä ne tekoälyyn tekee, eikö niin? Mutta toistaiseksi keskustelu tästä on vielä ihan täysin avoin. Kuinka paljon asiakkaat oikeasti saa näille investoinneille tuottoja? Tämä on teema, johon mä palaan vielä seuraavilla sivuilla.

Sen lisäksi näitä malleja myydään käytännössä aivan liian halvalla tällä hetkellä asiakkaille, koska tosiaan nämä suuret eturintaman laboratoriot tekee raskaasti tappiota. Mutta toistaiseksi tappionteko ei haittaa, koska nää saa jatkuvasti rahoitusta niiden pilvikapasiteetin tuottajilta. Eli takana on vuorostaan nää hyperskaalaajat Microsoft, Amazon ja Alphabet esimerkiksi, joilla on maailman syvimmät taskut, ja ne sijoittaa näihin Anthropiciin ja OpenAI:hin ja myy samaan aikaan niille myös laskentakapasiteettia. Eli käytännössä ihan viime kädessä tässä käy silleen, että nuo frontier-lafkat käytännössä ostaa laskentakapasiteettia kovaan hintaan, mutta ikään kuin myy sitten kuitenkin niitä kielimalleja ihan täysin alihinnoitellusti asiakkaille eteenpäin. No tietysti toinen keskittymä, joka tekee hirveästi hilloa. Tässä on Nvidia, ja sitten on muu rautaekosysteemin kauppiaat. Nvidia myy niitä siruja. Sitten on noita muistifirmoja. Esimerkiksi Micron, muistista on tällä hetkellä hirveä pullonkaula, pula, mistä puhuin myös aiemmin vartissa, ja ne tekee hirveesti hilloa. Tai sit toisaalta energiateknologia, vaikka kaasuturbiinit. Kotimainen Wärtsilä hyötyy siitä, että nuo tekoälydatakeskukset vaatii hirveästi energiaa ja niihin pusketaan tällä hetkellä noita kaasuvoimaloita sitten kylkeen.

Nvidia tekee hirveästi rahaa, mutta sekin itse sijoittaa sen rahan pitkälti takaisin tähän ekosysteemiin. Yksi tapa sen sijoittaa rahaa on se, että se sijoittaa suoraan OpenAI:hin tai Anthropiciin tai vastaaviin laboratorioihin. Toinen tapa on se, että kun Nvidia on tällä hetkellä maailman voitokkain yritys ja sen kannattavuus on myös maailman korkein. Nettomarginaali on yli 50 %, eli siis jokaista myytyä dollaria kohden. Nvidia tekee voittoa yli 50 senttiä. Se tekee paljon omien osakkeiden ostoja sekä maksaa jonkin verran osinkoja, jotka palautuu markkinalle. Mutta kuten äsken sanoin, Alphabet kerää tällä hetkellä rahaa markkinoilta, joten periaatteessa voi ajatella niin, että kun Nvidia palauttaa rahaa sen osakkeenomistajille ja markkinalle, niin se sama raha lopulta itse asiassa kiertää pienen kierrätyksen kautta vuorostaan ensin Alphabetille tuommoisen osakeannin kautta. Ydinkysymys tässä on tosiaan se, pystyykö asiakkaat tekemään riittävää tuottoa, koska lopultahan tämän himmelin pitäisi järkevästi rahoittaa itsensä sillä, että nuo asiakkaat tekee riittävästi tuottoa noille kielimalleille. Toistaiseksi tämä koko homma pyörii sillä, että nämä tekoälyfirmat itse rahoittaa toisiaan ristiin rastiin.

Vielä pieni huomautus. Joku saattaa nostaa tähän, että Anthropic on julkisuuteen antanut tiedon liittyen sen rahoituskierroksiin, että toisella kvartaalilla tänä vuonna se on voitollinen. Se on ihan totta, mutta kun yhtiö on listaamaton, niin me ei olla ihan varmoja sen kirjanpidosta. Ja mun käsittääkseni yhtiö on edelleen ohjeistanut, että se tulee oleen raskaasti tappiollinen, koska se voimistaa koko ajan investointejaan. Sen lisäksi se on saanut esim. Vähän halvemmalla ostettua Elon Muskin SpaceX:ltä sitä pilvikapasiteettia, joten se ei ehkä ihan täysin realistisesti kuvaa sen kulurakennetta tällä hetkellä, joten mun mielestä kysymys on vielä auki sen suhteen, pystyykö nämä eturintaman aitalot, OpenAI:t, Anthropicit ynnä muut olemaan kestävästi rakenteellisesti voitollisia.

Edellisen sivun yhteydessä mä puhuin siitä, että on epäselvää, miten loppuasiakkaille kannattavaa tekoälyn käyttö lopulta on. Yksittäisiä anekdoottejahan löytyy ihan loputtomasti. Löytyy toisaalta yhtiöitä, jotka on buustannut ja 40 % työvoimasta on pois, koska ne sanoo, että ne voi koodata nopeammin, mutta useiden tutkimusten mukaan esim. Tuossa on nostettu yksi. Monetkaan firmat ei pääse läheskään niille säästötasoille, mitä tekoälyinvestoinneiltaan on alun perin kaivanneet. Sitten löytyy tosi paljon uutisia, niin kuin vaikka toi BBC-juttu tuossa, miten firmojen organisaatiot ei käytännössä mukaudu tällä hetkellä voimakkaaseen tekoälyn käyttöön, ja se on aiheuttanut työpaikoilla enemmänkin sekaannusta kuin näkyviä tuottavuushyötyjä. Sen lisäksi me ollaan nähty paljon ns. token-maxaamista, esim. Amazon yritti kannustaa devaajia käyttää maksimimäärän tokeneita ikään kuin mittarina sille, kuinka tehokkaasti työntekijät hyödyntävät tekoälyä. Mutta viime aikoina se on ottanut noi kannusteet pois, koska noiden tokenien, kansankielisesti tekoälyn käytön peruspalikoiden, hinnat, kun niitä käytetään niin älyttömän paljon, niin käytännössä tekoälyn käytön kustannukset ylittää ihan reilusti budjetin. Ja budjeteista puheen ollen, Uber uutisten mukaan ylitti jo äsken heidän koko vuoden tekoälybudjettinsa.

Meillä on paljon firmoja, jotka tällä hetkellä ikään kuin ylhäältä alaspäin pakottaa työntekijöille kurkusta alas tunkien tekoälyn käyttöä. Tunnettu esimerkki uutisessa myös vaikka peliyhtiö Electronic Arts, missä työntekijät valitteli, että heidän on vaan pakko käyttää tekoälytyökaluja, vaikka he itse ei pitäisi sitä edes järkevänä, niin on vaikea saada sitä kuvaa, että mikä on se todellinen kysynnän taso, jos puolet työntekijöistä vaikka käyttää pakotetusti tekoälyä. Ja sitten samaan aikaan kustannukset uhkaavat karata. Tekoälyn käytössä on se ongelma, että sitä on hirveän vaikea budjetoida työntekijöille. Sulla on selkeä, mikä heidän seuraavan vuoden palkka on. Mutta jos tekoälyn käyttö onkin paljon enemmän mitä odotettu, niin siinä vaiheessahan käytännössä noilla talousjohtajilla ja muilla tulee löysät housuun ja kahvit kurkkuun. Tämä todellinen kysyntäkuvahan liittyy oleellisesti firmoihin, koska noiden osakekurssit on tällä hetkellä niin pingottuneita ja sijoittajien odotukset näitä tekoäly-yhtiöitä kohtaan on niin korkeat. Esim. Broadcomin osake putosi viime viikolla 15 % yhtenä päivänä ja levitti yleistä laskua koko sektoriin, kun se ei nostanut sen koko vuoden ohjeistusta, ja samaan aikaan sen seuraavan kvartaalin ohjeistus jäi ihan hitusen vaille analyytikoiden odotuksia. Se, että noin isoa firmaa rangaistaan 15 % kurssilaskulla, kertoo mulle siitä, että todellakin sijoittajien odotukset on äärimmilleen pingottuneita ja ne pitäisi jatkuvasti pystyä ylittämään, jotta voidaan perustella lisäkurssinousu.

Tämä kuvaaja on hirveän mielenkiintoinen, ja tästä kiitos Mundevalla ja kollega Jesselle, joka seuraa eri tekoälymallien hinnoittelua tämmöisen hienon dashboardin kautta. Ja mä kysyin häneltä lupaa, saanko ottaa varttiin kanssa tän. Tää herättää mulla paljon kysymyksiä siitä, onko kielimallibisnes lopulta sellainen kilpajuoksu pohjalle, missä ainakaan kukaan mallin tekijä ei itse lopulta voita. Tää on abstraktoitu hieman, mutta perusidea tässä kuvaajassa on siis seuraava. Eli tässä on eri tekoälymalleja ja niiden älykkyys on pisteytetty. Eli meillä on vaikka 15 pisteen malleja ja älykkäin malli on tällä hetkellä 60 pistettä. Eli tuo on tuolla tavalla abstraktoitu. Ja sitten tuossa näkyy toisaalta logaritmisella asteikolla kustannus, mallin käytön kustannus per miljoona tokenia. Eli token oli jälleen kerran peruspalikka. Miten tekoäly käytännössä ymmärtää kieltä, tukee jätettä vaikka ChatGPT:tä tai Geminiä. Niin te käytätte samaan aikaan tokeneita.

Otetaan esimerkki vaikka tuo Claude 3 Opus, joka on julkaistu 2024 vuoden alussa. Se on ollut 15 pisteen malli, eli siis siihen aikaan 2024 kaikista kehittynein, ja sen käyttö on maksanut 30 dollaria per miljoona tokenia. Mutta itse asiassa, jos käyttäjä on venannut vaikka vuoden päivät, niin on tullut Qwen 3 -malli, joka on siis yhtä älykäs keväällä 2025, mutta sen käyttö maksaakin enää vain 13 senttiä per miljoona tokenia. Eli siis prosentuaalisesti ei nyt sentään ihan 100 prosentin, mutta lähemmäs. Semmoinen hintojen romahdus. Ja toi kuvio käytännössä toistuu joka mallissa. Ja mun käsittääkseni tällä hetkellä tilanne on kyllä se, että nuo mallit kehittyvät vielä sitä vauhtia, että kustannuksista huolimatta on perusteltua käyttää uusinta, mutta yleensä teknologia-asiat menee sellaista S-käyrää lopulta, ja loppupeleissä niiden mallien erot ei todennäköisesti oo enää niin överimerkittäviä.

Se on vähän kuin että alkuvaiheessa, jos näissä käytetään älykkyysosamäärää esimerkkinä, niin todennäköisesti jos teillä on kaksi ihmistä ja toisen älykkyysosamäärä on vaikka 50 ja toisen on 100, satanen on väestön keskiarvo, niiden kahden ihmisen ero suoriutua erilaisista tehtävistä on todennäköisesti aika suuri, koska 50 älykkyysosamäärä on suhteellisen matala siinä missä taas tosiaan 100 on väestön keskitasoa. Mutta jos teillä on kaksi ihmistä ja toisen älykkyysosamäärä on vaikka sanotaan 120 ja toisen 150, niin näiden kahden ero ei välttis ole enää hirveän dramaattinen moniinkaan perustehtäviin. Ja sen takia mun mielestä herää myös kysymys, että missä vaiheessa yksinkertaisesti hyvät ja halvat mallit on ihan riittäviä. Eikä tarvitse aina olla sitä kalleinta hienointa Ferraria, koska joo, sä voit ajaa tosi kalliilla vaikka Ferrarilla Turkuun, mutta suhun pätee lopulta samat liikennerajoitukset ja sä pääset Turkuun vaikka hienolla Dacialla tosi halvalla autolla. Kielimallien. Bulkkiintumisesta on puhunut myös IBM:n toimitusjohtaja, joka äskeisessä haastattelussa sanoo, että näissä tekoälyinvestoinneissa mahdollisesti otettu hieman etukenoa.

Tosiaan, hän kävi tän Norjan mahtavan sijoitusrahaston toimarin podcastissa Hyvässä seurassa -niminen podcast, missä tämä toimari kysyi, että kun sanot, että nämä infrastruktuuri-investoinnit on vähän etukenossa, niin mitä sä todella tarkoitat? IBM:n toimitusjohtaja Arvind käytännössä selitti. Tässä on ironisesti Geminillä litteroitu pätkä tuosta podista. Yksi gigawatti laskentatehoa, kansankielisesti, käytännössä vaatii 60–80 miljardia tekoälyinfrastruktuuri-investointeja, ja tällä hetkellä maailmassa ollaan rakentamassa sata gigawatin edestä tekoälydatakeskuksia, mikä tarkoittaisi sitä, että lopullisen rakennelman kokonaisarvo olisi noin 6–8 000 miljardia eli 6–8 biljoonaa dollaria. Sori, mä tiedän, nää on vähän isoja lukuja, mutta jos maailmantalous on sellainen 120 biljoonaa, niin tuohan on sitten heittämällä jonkinnäköinen siivu, 5+ % maailmantaloudesta. Jos noi kaikki investoinnit pitäis maksaa 5–7 vuodessa takaisin, niin pitäis saada silloin käytännössä ekstra 1–2 biljoonaa dollaria liikevaihtoa näille kielimalleille. Ja niiden liikevaihdon marginaalien pitäisi olla korkeat, sano jotain 20–30 prosenttia. Ja tää IBM:n toimari ei yksinkertaisesti usko, että lähivuosina kielimalleille löytyisi noin paljon liikevaihtoa maailmasta. Tähän täytyy jälleen kerran muistaa, että toi pitää kaivaa aina jonkun kupeesta käytännössä toi raha. Ja jos firmat ei pysty itse kasvattamaan niitä voittojaan, niin todennäköisemmin ne jarruttaa siinä vaiheessa tekoälyinvestointeja tai ainakin niiden kasvu tulee hidastua tosi voimakkaasti, ja tuota liikevaihtoa. Ei tule.

Sen lisäksi IBM:n toimari sanoi, että hänen mielestään suurimmista malleista todennäköisesti tulee vähän bulkkituotteita, kuten mä näytin edellisessäkin kuvaajassa. Ihan näyttää toistaiseksi käyvän, että kukaan tai yksikään malli ei ole toistaiseksi pystynyt saavuttaa sellaista kaulaa muihin, että se ois täysin ylivoimainen teknologinen monopoli. Tässä vielä muutamia tekoälytalouden epähoukuttelevuuksia, vaikka samaan aikaanhan siinä totta kai piisaa potentiaalia, ja ainakin itseäni on vaivannut nää asiat tosi paljon. Ensinnäkin nää panokset noihin investointeihin kallistuu, eli siis sirut ja muisti ovat kallistuneet tosi paljon. Tämä näkyy tosiaan siinä, miksi muistifirmat on moninkertaistuneet, energian hinta nousee ja korothan ovat nousseet myös maailmassa, mikä tekee tietysti myös rahoituksesta kalliimpaa. Kilpailu on tosiaan kovaa. Uusia malleja tulee jatkuvasti, ja näyttää siltä, että niin kuin äskenkin sanoin, että yksikään malli ei ole pystynyt rakentamaan itselleen sellaisia kestäviä kilpailuetuja, mikä jättää asiakkaalle aina sen vaihtoehdon, että voi lopulta siirtyä aina halvempaan malliin. Eri mallien välillä, eikä kukaan pysty hinnoittelemaan itseään ihan överikorkealle. Tai ainakin siltä se näyttää tällä hetkellä. Huom. Asiathan voi muuttua. Tää on ehkä huolestuttavin. On tosi vaikea ennustaa sitä loppukysyntää.

Ei siinä, Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei sanoi podcastissa, että nämä summat on niin isoja, että kun he tekee vaikka heidän omia liikevaihtoennusteita, niin hehän tavallaan samaan aikaan sitoutuu tilaamaan just Alphabetilta ja muilta satojen miljardien edestä laskentakapasiteettia. Niin jos hän ei siinä teoriassa olettaisi, että hänellä on muutaman vuoden päästä tuhannen miljardin dollarin liikevaihto, mutta sitten se onkin vain 800 miljardia, niin hänhän menee käytännössä konkurssiin, koska hän on sitoutunut siinä vaiheessa ostamaan todennäköisesti satojen tai jopa biljoonan dollarin edestä laskentakapasiteettia, mikä hänen on pakko sitten käyttää? Tai jos hän ei tee sitä ja hän menee konkurssiin, niin sitten vuorostaan Alphabet ja muut hyperskaalaajat on pulassa. Toi on mun mielestä tavallaan huolestuttavaa matematiikkaa, että joutuu tekemään aika isoja ennustuksia, ja toivon, jos toi menee ihan reisille, niin firmoja voi mennä kokonaan jopa ihan nurin. Sijoittajilla on tosi voimakas oletus siitä, että lopulta tän megainfran rakentamisen jälkeen kaikki datakeskusomistajat pystyy nostamaan niin paljon hintoja, että ne muuttuu superkannattaviksi, mikä voi osoittautua ihan oikeaksi, mutta ainakin toistaiseksi trendi näyttää olevan väärään suuntaan.

Mä oon itse laskeskellut, koska nää on ihan mahtavia yrityksiä, niin mä tykkään seurata näitä paljon vapaa-ajallakin. Ja mä oon ite seurannut paljon, että miten näiden pääoman tuotto on kehittynyt viime vuosina. Tässä on esimerkkeinä Microsoft, Meta ja Alphabet, jotka on näitä isoja hyperskaalaajia. Huomatkaa, että Meta ei varsinaisesti myy pilvikapasiteettia muille, vaan se rakentaa sitä omiin tarpeisiin ja kehittää koko ajan omaa tekoälyä, omia työkaluja, mitä se rahastaa sitten vuorostaan sen mahtavan mainostusimperiumin kautta. Siinä myös vähän eri tarina, mutta mun mielestä yhtä kaikki mielenkiintoinen otus tossa joukossa. Tossa vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy hyperskaalaajien uudelleensijoitetun pääoman tuotto. Ja niin kuin näkyy, Microsoftia lukuun ottamatta sekä Metalla että Alphabetilla tuo pääoman tuotto on laskenut. Alphabetilla jopa vain 10 %:iin. Siinä missä vuonna 2020 tämä lukema oli yli 20 %. Jos uudelleensijoitetun pääoman tuotto laskee, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että firman investoinnit kasvaa suhteessa paljon nopeammin kuin sen voitot.

Nää yhtiöt on tunnetusti tehneet myös kirjanpitomuutoksia, joille löytyy ihan hyviä perusteluita, mutta periaatteessa niiden sirujen poistoajat on pidennetty tosi paljon viime vuosina. Ja kuten sanoin, siihen on perusteluina hyvinkin se, että niillä siruilla on pitkä käyttöikä. Tällä hetkellä meillä on maailmassa hirveä sirupula, joten vanhojakin siruja kannattaa käyttää. Niistä saa kovaa hintaa, mutta yksi tapa myös laskea pääoman tuottoa on katsoa vapaata kassavirtaa, ja vapaa kassavirta on käytännössä operatiivinen kassavirta miinus investoinnit. Eli tämä on käytännössä se todellinen nettotulos, mitä voisi jakaa omistajille ulos kaikkien investointien jälkeen. Ja kun mä vertaan sitä vapaata kassavirtaa näiden yhtiöiden koko sijoitettuun pääomaan. Näiden sijoitettu pääomahan koostuu siis pääosin käytännössä näistä datakeskuksista. Tässä vaiheessa niin toi putoaa kuin lehmän häntä jälleen kerran. Esim. Alphabetilla ollaan. Kolistaan noi kohta kympin tasolla, siinä missä Meta ja Microsoft on pudonneet alle 15 prosentin tason. Eli ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että näiden yhtiöiden kannattavuus on pikemminkin lopahtamassa näiden investointien takia kuin nousemassa. Mutta totta kai, kuten sanottua, tähän voi olla väliaikainen vaihe. Aika näyttää.

Yksi olennainen osa pörssikuplaa on tietysti se, että osakkeiden hinnoittelu karkaa ihan täysin. Se on se teema, mihin mä. Puhuin alussakin, eli osakkeista maksetaan paljon enemmän kuin on realistisesti perusteltavissa niiden tulevista voitoista, mutta itse tekoälyosakkeiden hinnoitteluuhan ei näytä niin pahalta. Tässä te näette siis S&P 500 informaatioteknologian indeksin, missä majailee siis kaikki maailman Nvidiat ja muut, ja se treidaa tällä hetkellä noin 25 kertaa. Ennustetun tuloksen verran. Huima. Mä hain tän datan viime viikolla ennen tuota perjantain kurssirysäystä, eli se voi olla vähän alempi tällä hetkellä, mutta sanotaan nyt noin suunnilleen 25. IT-kuplassa tää indeksitreidasi jopa 60 kertaa ennustetun tuloksen verran huipuilla. Tossahan on ihan maailmanluokan ero. Mä oon monessa otteessa tässä videossa tuonut sitä epäilystä esille, että koska nää firmat käytännössä uudelleenkierrättää toistensa virtsaa toistensa suussa jatkuvasti, tälleen vähän rumasti laitettuna, tai kierrättää rahaa koko ajan toistensa taskuihin. Firettäjien kieltä. Niin joka tapauksessa se voi tarkoittaa myös sitä, että näiden tulokset näyttää ehkä vähän paremmilta kuin ne todellisuudessa on. Täytyy myös muistuttaa, että näitäkin firmoja on saanut joskus tosi halvalla. Tämäkin indeksitreidasi P/E 10 2010-luvun alkupuolella. Mä en edelleenkään allekirjoita niitä väitteitä, kun ihmiset sanoo, että teknologiaosakkeista pitää automaattisesti maksaa enemmän, kun ne on niin potentiaalisia, koska historia osoittaa sen, että näitäkin saa välillä aivan röyhkeän halvalla. Ja nyt ei todellakaan ole se hetki.

Pohditaan kootusti argumentteja tekoälykuplan puolesta ja sitä vastaan. Ja sitten muutamia ongelmia, mitkä vaikeuttaa tämän kysymyksen arvioimista. Mun mielestä kuplan puolesta puhuu muun muassa seuraavat seikat. Yksi on toi mainitut pystysuoraan nousevat osakekurssit, mitkä yleensä tapahtuu lähinnä kuplissa, ja rajut yhden päivän kurssinousut. Esimerkiksi viime viikolla Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang, joka on tän tekoälyboomin keulahahmo, kommentoi, että hänen mielestään Marvell-yhtiön markkina-arvo voisi ylittää seuraavaksi biljoona dollaria, ja yhtiön osake nousi näistä kommenteista 30 %. Eli sen sijaan, että ihmiset miettis hirveästi omilla aivoillaan, saman tien vaan rynnätään ostamaan sitä, mitä itse mestari osoittaa sormellaan. Huom. Jensen Huang on hirveän monissa argumenteissa ollut tosi oikeassa, mutta mun mielestä tää on silti vähän kuplamainen piirre, että ihmiset käytännössä ryntää ostamaan ihan sokeasti näitä yhtiöitä. Yhden ihmisen kommenttien perusteella tekoäly on käytännössä ainoa peli kaupungissa.

Jos te juttelette salkunhoitajien kanssa tai kuuntelette alan kommentteja yleisesti, niin hirveän usein te kuulette sitä, että on pakko omistaa tekoälyosakkeita. Kuten mä viime FOMO-jaksossa yritin tuoda esille, ikinä sijoitushistoriassa ei ole ollut pakko omistaa jotain tiettyä sektoria tai teemaa, vaan aina sen ulkopuoleltakin on löytynyt kohteita. Mutta viime kuukausina tai viimeisen puolen vuoden ajan on ihan totta, että jos ei ole sijoittanut tekoälyosakkeisiin, niin oma salkku tuskin on kehittynyt ihan överihyvin, ellei ole käynyt tosi hyvä munkki. Mahdollinen tuloskupla, eli vaikka hinnoittelukertoimet näyttää sinänsä halvalta, niin kuten mä moneen otteeseen totesin, tuloksissa saattaa olla vähän ylimääräistä hyvää, koska tällä hetkellä maailman rahakkaimmat firmat käytännössä investoi yli kaiken, mikä näkyy tietysti taas toisten voittoina, ja kestääkö se? Aika näyttää. Lisääntyvä spekulaatio ja FOMO erityisesti. Korean pörssissähän mä oon puhunut monissa varteissa, miten siellä jengi ottaa velkaa ja vipua sijoittaakseen vain lisää osakkeisiin. Lännessä näkyy esim. se, että ihmiset käyttävät enemmän vipu-ETF:iä. Jokainen voi nähdä FOMOA käytännössä ympärillä, eli fear of missing out. Pelkoa siitä, että missaa tämän raketin.

Kuplan puolesta puhuu tämä äkillinen listautumisrynnäkkö. Yhtäkkiä firmoilla on hirveä kiire nostaa rahaa pörssistä. Ikään kuin pörssi olis kohta menossa kiinni niiltä kuplii. Yleensä kuplaan kuuluu myös sellaiset ihan tolkuttomat puheet siitä teknologian potentiaalista, ja meillä on paljon sellaista AGI-vouhotusta ja second brain -psykoosia. Puhutaan rajattomasta potentiaalista. Ihmisiä lietsotaan semmoista pelkoa, että tekoäly vie kohta kaikki duunit ja ainoa tapa pysyä pinnalla on sijoittaa tekoälyosakkeisiin, jotta sitten kun te menette duuniin, teillä on kuitenkin massia osakkeissa, ja mun mielestä noi on osin täysin irrationaalisen kuuloisia kommentteja. Mä oon paljon keskustellut Inderesin foorumilla siitä, että onko todennäköistä, että tekoäly oikeasti vie niin paljon työpaikkoja kuin jotkut visioi, ja mä kritisoin sitä Citrinin raporttia tekoälystä aiemmin tänä vuonna myös vartissa, kannattaa katsoa sekin jakso. Eli paljon on mun mielestä sellaista irrationaalista keskustelua ilmassa, mikä sopii kupliin. Rahaolot ovat olleet pitkälti aika löysät. On totta, että korkotaso on korkeampi kuin nollakorkojen 2010-luvulla, mutta monet indikaattorit osoittavat, että tällä hetkellä rahaa on ollut aika helposti saatavilla. Odotusten taso tuntuu suht rohkealta suhteessa siihen mahdollisuuteen, että tekoälystä tulisikin itse asiassa bulkkihyödyke. Eli tässä pelataan käytännössä nyt yhtä skenaariota, ja se on se, että tekoälyllä tullaan tekemään ihan valtavasti massia. Muutkin siis kuin Nvidia.

Tekoäly ei olisi kupla. Mun mielestä sen puolesta puhuu taas seuraavat argumentit. Ensinnäkin suurimpien yhtiöiden hinnoitteluhan on tosiaan aika kohtuullinen, kuten mä äsken sanoin. Ja mainittakoon vaikka tää kärkiyhtiö Nvidia, niin sehän treidaa tällä hetkellä eteenpäin katsova P/E multiple 20x. Sijoittajalla todennäköisesti on aika paljon varauksia sen suhteen, onko Nvidian tulostaso kuinka kestävä, mutta silti, eihän tuota nyt voi pitää hirveän kuumeisena. Sijoittajathan ei kuitenkaan jokaista Nvidian kommenttia niele, koska yhtiöhän itse visioi biljoonainvestointeja tulevaisuudessa. Ja mä luulen, että jos ne sellaisinaan toteutuisi, niin Nvidian osakkeen pitäisi olla itse asiassa arvokkaampi. Meillä on kapasiteetissa pullonkauloja, mitkä voi olla ihan todellisia, mitä mä kävin läpi vartissa aiemmin. Ja generatiivisen tekoälynhän voi kuvitella toimivan ihan kaikkeen koodaamisesta työprosessien arjen pyörittämiseen, puhumattakaan roboteista. Meillä on tulossa fyysinen AI-vallankumous tässä kulman takana? Niin, voihan se olla, että tällä kertaa on jossain määrin toisin ja me ollaan semmoisen todella nopean, vuosikymmeniä tai ainakin vuosia kestävän teknologisen läpimurron alussa. On myös ihan mahdollista, että siinä missä nyt just vielä tää tekoälyteknologia ei taloudellisessa mielessä ole osoittanut sellaista laaja-alaista tuottavuuden ynnä muun nousua, niin voihan se olla, että se taloudellisen hyödyn läpimurto on itse oven takana. Jotkut sijoittajat uskoo ihan tosissaan näin.

Ja sit yksi asia, mikä tekisi mut vähän skeptiseksi sitä kohtaan, että tekoälyskeptikot olisi oikeassa, on se, että onhan noi yhtiöt kuitenkin maailman parhaita pääoma-allokoijia. Tosin välillä tyhmyys tiivistyy seurassa, vai miten se sanonta meneekään. Eihän se tarkoita tietysti sitä, että kymmeniä miljoonia ja miljardeja tienaavat ihmiset aina tekisi siellä kuplassaan niitä maailman parhaita ratkaisuja. Ja tuossa voi olla jonkinnäköistä FOMOA myös yhtiöiden kesken. Mutta kuitenkin. Onhan se vähän outoa ajatella, että Microsoftit, Amazonit ja muut olisi niin pönttöjä, että ne kaatais rahaa tieten tahtoen johonkin, mikä ei maksa itseään takaisin. Kun mietitään näitä kuplia. Kupla-argumentteja, niin tässä on mun mielestä joitain ongelmia. Ensinnäkin on tosi vaikea arvioida teknologian taloudellista hyötyä lopulta pitkässä juoksussa ja sitä, että valuuko se hyöty lopulta kuluttajille, esim. just mallien bulkkiintumisen myötä, ja kuinka paljon itse yhtiöt pääsee itse hyötymään tämän teknologian tuomista marjoista. Siinä missä monesti sijoittajat tuntuvat puhuvan, että jokainen teknologia hyödyttäisi juuri nimenomaan sijoittajia itseään tosi paljon, niin itse asiassa jälleen kerran historia osoittaa sen, että niin kauan kun meillä on kilpailutalous, niin monesti ne hyödyt valuu myös ihan kuluttajille halvempina hintoina.

Yksi ongelma, mikä tässä myös on, se, että noi Magnificent Seven -mahtifirmat juoksee päistikkaa toisiaan päin, koska nyt jokainen kilpailee käytännössä tossa hyperskaalaajaskenessä, jokainen on tekoälyn myötä tulossa vähän toistensa kentälle. Mä en avaa tätä keskustelua tässä sen enempää, se ois ihan oman varttinsa aihe, vaikka ehkä joskus syksyllä, mutta se on tavallaan kuvio, mikä muuttaa niiden kilpailudynamiikkaa tosi paljon, ja on vaikea nähdä, mihin suuntaan se sitten lopulta tuosta lähtee. Sekin ongelma tässä kuplan tai ei-kuplan arvioimisessa on, että tässähän on kyse myös maailmanherruudesta. Yhdysvallat haluaa johtaa maailmaa tekoälyssä. Kiinan läpimurtoa tekoälyssä pelätään, joten tätähän ohjaa myös politiikka, ei pelkkä raha tai sijoittajien tarpeet. Eli se voi olla, että politiikan takia tähän tullaan kaataa vielä paljon enemmän rahaa. Ja jos tämä olisikin kupla, niin se vain paisuu yksittäisiä vuosia lisää. Loppukaneettina mun pitää toistaa viime vartin viesti, että mä en ihmettelisi lopulta, jos tähänkin teemaan pääsisi myöhemmin mukaan halvemmalla, turvallisemmin niin, että me nähdään jo selvemmin ne voittajat kuin tällä hetkellä.

Antakaa anteeksi, mä tiedän, että tästä tuli aivan järkälemäinen vartti, itse asiassa parinkin vartin mittainen setti tällä kertaa, mutta mä tajusin editointivaiheessa, että yksi melko oleellinen pohdinta meinasi jäädä puuttumaan. Eli jos tekoäly olisikin pörssikupla, niin mitä sitten? Mitä se käytännössä tarkoittais? Enhän mä tietenkään tehnyt tässä mitään tarkkoja arvonmäärityksiä joka ikisestä tekoälyteemaisesta yhtiöstä. Ihan vaan siksi, että niistähän löytyy valmiiksi ihan valtavasti internettiä täynnä. Ja toisekseen, semmoinenhan veisi ihan valtavasti aikaa, eikä olis sinänsä järkevää ajankäyttöä vartin tuottamisen kannalta. Mutta jos tekoäly olis kupla, niin voi vaan arvuutella niitä seurauksia. No yksi ilmeinen tietysti jo se, mitä mä nostin vartin alkupuolella, eli tekoäly-yhtiöt ja tekoälyteema on tosi iso indekseissä, niin jos se osoittautuisi pörssikuplaksi, niin oletettavasti kokonaisten pörssi-indeksien tuotot jäisi lähivuosina tosi vaatimattomiksi. Huom. Mä en nyt manaa tässä mitään romahdusta, sehän voi olla vaan semmoista tasaista mörnimistä, mitä me nähtiin vaikka Helsingin pörssissä vuosikausia, niin mahdottomalta kuin se nyt voi kuulostaakin.

Mutta ei siinä ois pörssien historiaa katsoen itse asiassa yhtään mitään outoa, jos tekoälypörssikupla lähtis sihisemään sitä kautta, että yhtiöt ei saa tosiaan niille investoinneille riittävää tuottoa ja ne rupeaa rajoittamaan investointeja, niin sehän näkyisi siinä, että Nvidian ja koko sen muun rautaekosysteemin, aina muistiosakkeista noihin energiaosakkeisiin. Tilauskirjat pikkuhiljaa alkaisi lopulta tyhjenemään ja todettaisiin, että niissä otettiin liikaa etukenoa ja ne ottais eniten osumaa, mutta sit toisaalta ei siinä hyperskaalaajat. Niin voitais todeta, että oho. No meni muutamia satoja miljardeja. Ehkä nyt vähän liikaa datakeskuksia, mutta kun ne vähentää investointeja, ne. Samaan aikaanhan niiden vapaat kassavirrat itse asiassa paranee. Toisaalta ei se ehkä ihan näin pienellä nirhamalla sekään. Porukka Microsoftista Amazoniin ja Alphabetiin pääsis, koska iso osa niiden kasvuodotuksista selittyy yksinkertaisesti sillä, että niiden pilvikapasiteetille on eksponentiaalista kysyntää tekoälyn lisääntymisen myötä. Ja jos tekoälyn adaptaatio vaikka etenisi taloudessa paljon hitaammin, niin sehän tarkoittaisi sitä, että niiden toi mahtava pilviliiketoiminta kasvaisi itse asiassa paljon hitaammin ja ne saattais alkaa näyttää semmoiselta mastodonttimörniöltä.

Toisaalta monet sijoittajat on sijoittanut näihin velalla. Nää kerää itsessään yhä enemmän velkaa, ja se täytyy sanoa, että tässä ollaan ehkä vasta alkumetreillä. Mutta jos tää velalla läträäminen jatkuu ja sitten kävisikin ilmi, että tämä on pörssikupla, niin siinä vaiheessa seuraukset voi olla paljon ikävämpiä, koska ne velat pitää maksaa jossain vaiheessa takaisin ja silloin voi tulla rumaa jälkeä, mutta ehkä vielä tässä kokoluokassa. Ja näillä velkamäärillä tää vois olla suhteellisen kevyt nirhaisu muuhun talouteen, jos tää homma rauhoittuisi jonkin verran. Vaikka tekoälyteema tällä hetkellä dominoi pörssejä, niin onhan itse suurin osa pörssiyhtiöistä semmosia, joita tekoälyteema ei kosketa. Sehän koskettaa nyt hirveän rajallista joukkoa. Näitä raudantuottajia jonkin verran, rakennusfirmoja, jonkin verran energiafirmoja. Näin päin pois. Sitten meillä on toisaalta ihan valtavasti vaikka kuluttajatuoteyhtiöitä, jotka on jäänyt viime vuosina ihan täysin jalkoihin. Softasektori on pannuttanut ihan täysin, ja jos ei usko siihen, että niistä jokaista tullaan disruptoimaan, niin saahan nyt vaikka ohjelmistoyhtiöitä paljon halvemmalla kuin vaikka vuosi sitten ja näin päin pois. Eli on paljon sektoreita, jotka voi hyötyä siitä tai joihin tekoälykuplan puhkeaminen pörssissä ei vaikuta itsessään juuri ollenkaan. Eli jälleen kerran sijoittajanhan ei ole pakko olla just tässä teemassa kiinni, ja maailmasta löytyy valtavasti muitakin vaihtoehtoja, eli ei tästä sen suurempaa dramatiikkaa kannata revitellä.

Kiitos vartin katsomisesta. Tässä on vartin kevätkauden viimeinen meemi. Ei liity tähän tekoälyteemaan. Tässä on LinkedInistä vitsailtu, ja täytyy sanoa, että mä itse en myöskään tykkää hirveästi LinkedInistä, joten tää Subotain meemi upposi muhun ihan täysin. Onko tekoäly pörssikupla. Mä oon ite henkilökohtaisesti alkanut miettimään, että alkaa se olemaan. Puoli vuotta sitten. Mä ajattelin vielä, että ei se oo, että siinä on. Sen reunoilla näkyi kuplamaisia merkkejä, kuten noi Neocloudien nousu siihen aikaan tai toi Palantir-hype vielä silloin. Kukaan ei muuten puhunut Palantirista sen jälkeen, kun osake on laskenut alaspäin. Kas kummaa, mutta tällä hetkellä toi tuntuu niin jotenkin äärimmäiseltä. Mutta kuten mä sanoin alussa, tää on vaan mun oma ajattelu. Mä oon tosi usein väärässä, ja yleensä kuplahuutelu päättyy tosi nolosti, koska jos se olisikin kupla, niin se saattaa venyä niin monta kertaa isommaksi, että nää mun kommentit oli liian aikaisia, joten missään nimessä tää ei oo mikään sijoitussuositus eikä neuvonta. Mut kyl mä oon ite alkanut kattoa tota yhä enemmän sillä silmällä, että ainakin iso osa noista yhtiöistä näyttää hyvin kuplaisilta. On tosi vaikea perustella, että miksi kaiken pitäis treidata ihan noin innokkailla tasoilla, mitä ne tällä hetkellä tekee. Mutta olen tosi mielelläni myös väärässä ja avoin vasta-argumenteille. Mutta joo, selkeyden vuoksi sanottakoon nyt, että sanotaan tässä vartissa nyt, että on se pörssikupla ainakin nykytiedon valossa.

Kiitos vartin katsomisesta kaikille, tosi kivaa. Hei kesää, nauttikaa, pitäkää lomaa sijoittamisesta, lukekaa kirjoja ja viettäkää aikaa läheisten parissa. Syökää makkaraa ja nautiskelkaa muita asioita silleen ihan kohtuudella. Jos meette uimaan, niin olkaa tosi varovaisia, veneilkää liivit päällä ja näin päin pois. Kaikille oikein kivaa kesää! Lukekaa analyysiä ja tehkää hyviä osakepoimintoja. Tehkää hyviä osakemyyntejä, jos myyntipaikkoja ilmenee.