Hei, olen Ellinoora Korkiakoski ja työskentelen Societe Generalen pörssilistattujen tuotteiden tiimissä ja hoidan siellä pohjoismaisia markkinoita. Tänään teemana on warrantit sijoittajan työkaluna, mutta sitä ennen pari sanaa meistä. Eli niille, joille Societe Generale ei ole tuttu, niin Societe Generale on yksi Euroopan johtavista pankeista ja on toiminut jo 160 vuotta. Me olemme myös yksi Euroopan johtavista pörssilistattujen tuotteiden, kuten warranttien, liikkeeseenlaskijoista, ja näitä tuotteita löytyy myös Suomesta. Sitten warranteista. Kun mainitsen sanan warrantti, niin monelle tulee ensimmäisenä mieleen vipuvaikutus, ja se onkin hyvä lähtökohta pörssilistattuihin tuotteisiin. Ja warrantteihin, sillä se on yksi niiden keskeisimmistä ominaisuuksista. Warrantteja ei kuitenkaan voi pelkistää vain vipuvaikutukseen, sillä niitä voi käyttää myös moneen eri tarkoitukseen. Esimerkiksi niillä voi ottaa markkinanäkemystä sekä nousuihin että laskuihin. Tai sitten sijoittajat voivat käyttää niitä erilaisissa strategioissa, kuten salkun suojaamisessa. Seuraavan vartin aikana käydään läpi, mitä nämä warrantit oikeastaan ovat ja mistä tämä keskeinen ominaisuus, vipuvaikutus, syntyy sekä mitä käytännön käyttötarkoituksia näille tuotteille on.

Ennen kuin mennään syvemmin warrantteihin, niin pari tärkeää sanaa. Tämä esitys on koulutuksellinen eikä sisällä sijoitusneuvontaa. Sijoittamiseen liittyy aina riski, ja ennen sijoituspäätösten tekemistä on hyvä tutustua tuotteisiin tarkemmin.

Jotta tiedetään, mikä warrantti on, niin on hyvä aloittaa siitä, mihin tuoteryhmään warrantti kuuluu. Warrantti on yksi pörssilistattujen tuotteiden tunnetuimmista jäsenistä, ja pörssilistatut tuotteet ovat rahoitusarvopapereita, johdannaisia, mikä tarkoittaa sitä, että ne seuraavat tietyn kohde-etuuden arvon kehitystä. Tämä kohde-etuus voi olla esimerkiksi tietty osake, indeksi tai raaka-aine. Kuten nimi kertoo, niin nämä tuotteet on listattu pörssiin ja niillä voi siellä käydä kauppaa osakkeiden tapaan. Niin kuin osakkeiden tapauksessa, niin kaupankäyntiä varten sijoittaja tarvitsee kaupankäyntivälittäjän, joita Suomessa toimii esimerkiksi Nordnet, Trade Republic tai Degiro. Sitten tarkemmin warrantteihin: warranttien taustalla on sama perusajatus kuin optioissa. Niille, joille optio on entuudestaan tuttu tuote. Option voi määritellä oikeudeksi ostaa tai myydä tietty kohde-etuus ennalta määrättyyn hintaan tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa. Tässä tulee myös kaksi keskeistä termiä, jotka näkyvät tästä diasta, eli toteutushinta, mihin hintaan se oikeus ostaa tai myydä kohde-etuus on, sekä sitten eräpäivä eli minä päivänä tämä oikeus on voimassa. Warrantit toimivat samalla peruslogiikalla, mutta warranteissa se ero, että sitä kohde-etuutta ei tarvitse sijoittajan ostaa tai myydä, vaan sijoittajalle maksetaan automaattisesti warrantin mahdollinen arvo eräpäivänä. Eli toisin sanoen sijoittaja ei osta sitä kohde-etuutta, vaan ostaa oikeuden hyötyä sen kohde-etuuden arvon kehityksestä sen toteutushintaan nähden. Tästä syystä warrantin hinta onkin yleensä jopa moninkertaisesti pienempi kuin kohde-etuuden hinta, mikä luo vipuvaikutuksen, johon mennään seuraavaksi.

Otetaan havainnollistava yksinkertaistettu esimerkki warrantin toiminnasta, jotta nähdään, miten tämä vipuvaikutus syntyy. Tässä esimerkissä meillä on sijoittaja, joka haluaa ostaa ostowarrantin kohde-etuutena ABC-osake, koska hän uskoo, että ABC-osakkeella on potentiaalia nousta tulevaisuudessa. Sijoittaja valitsee warrantin, jossa toteutushinta on 50 euroa. Ostohetkellä tämän osakkeen hinta on 55 euroa. Kun taas warrantin hinta on 10 euroa. No, oletetaan sitten, että tämä sijoittajan näkemys osuu oikeaan ja osakkeen hinta nousee 80 euroon eräpäivään mennessä. Tällöin warrantin hinta olisi 30 euroa, joka perustuu sen ABC-osakkeen hinnan ja toteutushinnan eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla kun se. ABC-osakkeen hinta nousi noin 45 prosenttia, niin warrantin hinta nousi noin 200 %. Tästä on kyse vipuvaikutuksessa. Jos taas sitten sijoittajan näkemys ei olisikaan osunut oikeaan ja osakkeen hinta menisi alas, menisi alle 50 euron eli alle toteutushinnan, niin tällöin tämä ostowarrantti erääntyisi arvottomana. Eli sijoittaja menettäisi sen 10 euroa, jonka sijoitti warranttiin.

Edellisessä esimerkissä keskityttiin warrantin arvoon eräpäivänä. Silloin warrantin arvo onkin suhteellisen helppo laskea, sillä se on kohde-etuuden hinnan ja toteutushinnan välinen erotus eli perusarvo. Warrantteja on kahta tyyppiä, joissa edellisen esimerkin ostowarrantissa perusarvo on kohde-etuuden hinta miinus toteutushinta. Mutta sitten myyntiwarrantissa on toisin päin eli toteutushinnan ja kohde-etuuden hinnan erotus. Useasti kuitenkin warrantteja ostetaan ja useimmin myydään myös ennen eräpäivää, ja ennen eräpäivää. Warrantin hintaan liittyy sen perusarvon lisäksi niin kutsuttu aika-arvo. Tähän aika-arvoon vaikuttavat useat eri tekijät, joita on lueteltu tässä diassa. Ensimmäisenä kohde-etuuden hinta, joka onkin se tekijä, jota yleensä sijoittajat seuraavat eniten, sillä se on kaikista intuitiivisin eli ostowarrantissa. Sen arvo yleensä nousee, kun kohde-etuuden hinta nousee, kun taas päinvastoin myyntiwarrantissa arvo nousee, kun kohde-etuuden hinta laskee. Toisena volatiliteetti, joka saattaa tulla joillekin sijoittajille yllätyksenä. Yksinkertaistettuna volatiliteetti kuvaa markkinan arviota siitä, minkä suuruista markkinaliikettä on olemassa tai tulee olemaan markkinoilla. Jos markkinavolatiliteetin uskotaan nousevan, niin se tarkoittaa sitä, että on suurempi todennäköisyys sille, että kohde-etuus saavuttaa joko suuria hintoja tai sitten myös alhaisia hintoja, mikä tarkoittaa sitä, että warrantin arvo nousee, ja päinvastoin. Myös ajan kuluminen vaikuttaa warrantin arvoon, sillä mitä enemmän aikaa on jäljellä eräpäivään, niin sitä enemmän aikaa kohde-etuudella on saavuttaa suuria arvoja, pieniä arvoja ja liikkua sijoittajan kannalta suotuisaan suuntaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yleensä kun aika kuluu, niin warrantin arvo laskee. Jos nämä muut tekijät pysyvät ennallaan, warrantin arvoon liittyvät myös korkotason muutokset tai osingonmaksujen muutokset sekä tietenkin myös sijoittajan tuottoon vaikuttavat mahdolliset kulut.

Tuottoprofiilinsa ansiosta warrantteja voi käyttää useaan eri käyttötarkoitukseen työkaluna. Ensimmäisenä warrantteja voi käyttää saamaan altistusta sellaisille markkinoille, joihin voi olla muuten vaikea päästä käsiksi, esimerkiksi raaka-ainemarkkinat. Toiseksi warrantilla voi pyrkiä hyötymään joko nousevista markkinoista ostowarrantilla tai sitten laskevista markkinoista. Myyntiwarrantilla, koska warrantin arvoon vaikuttaa myös esim. volatiliteetti, niin voi pyrkiä hyötymään myös volatiliteettimuutoksista. Eli toisin sanoen jos. Jos markkinavolatiliteetti nousee, niin siitä voi pyrkiä hyötymään. Kolmantena warrantteja käytetään usein niihin liittyvän vipuvaikutuksen ansiosta. Eli pienempi vaadittava pääomapanos nostaa tuottomahdollisuuksia, mutta samalla on hyvä pitää mielessä, että vipuvaikutus myös nostaa sitä pääomatappioriskiä. Eli on hyvä valita se warrantti oman riskinottohalukkuutensa mukaan. Lisäksi kokeneemmat sijoittajat käyttävät warrantteja erilaisiin strategioihin. Kuten jo mainitsemani salkun suojaus. Tai sitten muihin strategioihin, jotka esimerkiksi pyrkivät hyödyntämään isoja markkinaliikkeitä. Näistä esimerkkinä long straddle tai long strangle.

Yhteenvetona warrantti on pörssilistattu tuote, jolla voi pyrkiä ottamaan markkinanäkemystä joko nousuista tai laskuista eri kohde-etuuksissa. Esimerkiksi osakeindeksi. Raaka-ainewarrantilla on mahdollista ottaa markkinanäkemys molempiin suuntiin sekä sitten sen pienempi määrä. Oma panos auttaa siihen, että se luo vipuvaikutuksen eli kohde-etuuden. Mahdolliset liikkeet saattavat aiheuttaa suuriakin prosentuaalisia muutoksia warrantin arvossa ylös ja alaspäin. Samalla ennen eräpäivää warrantin arvoon linkittyy kohde-etuuden lisäksi myös muita tekijöitä, kuten volatiliteetti ja jäljellä oleva aika sinne eräpäivään vivutetun sijoittamisen lisäksi. Näitä voi käyttää, niin kuin sanoin, useissa eri strategioissa hyväksi. Tässä esityksessä kerettiin käydä warrantit hyvin nopeasti läpi, ja warrantit ovat monimutkaisia tuotteita, joten ennen sijoittamista kannattaa tutustua näiden toimintaan paremmin. Jos aihe kiinnostaa, niin meidän nettisivuilta löytyy paljon lisätietoa aiheesta. Eli nettisivut ovat warrants.com, ja suomalaisille nettisivuille myös. Hiljattain julkaistiin uusi artikkelisarja warranteista, joissa käsitellään näitä warranttien hinnoittelua, warranttistrategioita käytännön näkökulmasta, ja sieltä löytyy myös useita esimerkkejä. Tähän artikkelisarjaan pääsee helposti tämän dian QR-koodin kautta. Nämä artikkelit tullaan julkaisemaan myös syksyn aikana Inderesin sivuilla, joten siellä kannattaa käydä myös tutustumassa warrantteihin. Ensimmäinen artikkeli onkin jo julkaistu.

Jos tulee mieleen kysymyksiä jälkikäteen, niin voi ottaa rohkeasti yhteyttä tämän dian yhteystiedoissa, ja meidän yhteystiedot löytyvät helposti myös sieltä meidän verkkosivustojen kautta. Lopuksi. Sijoittamiseen liittyy aina riski, eli pörssilistattuihin tuotteisiin liittyy riski siitä, että voi menettää sijoitetun pääoman osittain tai kokonaan. Vipuvaikutus lisää pääomatappioriskiä. Pörssilistattuihin tuotteisiin liittyy pääomatappioriskin lisäksi esimerkiksi liikkeeseenlaskijariski, markkinariski, valuuttariski ja likviditeettiriski. Lisätietoja saamiseksi kannattaa käydä tutustumassa tuotteiden asiakirjoihin, jotka löytyvät sieltä meidän nettisivuilta, joista suomalainen nettisivu on warrantit.societegenerale.com. Kiitos, että seurasit esitystä mukana.

Kiitos Ellinoora hyvästä esityksestä ja tervetuloa istumaan tänne sohvalle, kiitos. Otetaan muutamia yleisökysymyksiä. Täältä on tullutkin niitä aika vilkkaasti. Selkeästi jo vipuveijarit tänään liikenteessä, mutta ihan eka. Mitä kuuluu Frankfurtiin? Frankfurt am Mainiin?

Kyllä ihan hyvää kuuluu sinne, siellä vielä kesäiset tunnelmat. Vähän erilaista kuin täällä.

Hellettä on piisannut.

Kyllä siellä on piisannut.

Tärkeä kysymys: mistä mä pääsen käsiksi teidän viputuotteisiin silleen konkreettisesti? Mainitsit tuon nettisivun warrants.com, mutta mä en varmaan voi sieltä ostaa niitä.

Joo, eli ensin tietenkin on hyvä käydä hakemassa lisää tietoa, ja sieltä meidän nettisivulta löytyy hyvin. Ja sieltä löytyy myös lista meidän tuotteista. Ja kaupankäynti itsessään tapahtuu kaupankäyntivälittäjien kanssa. Eli kun on löytänyt sieltä sopivan tuotteen, niin voi mennä sitten kaupankäyntivälittäjäsivuille, joista Suomessa ovat Nordnet, Trade Republic ja Degiro. Ja sieltä voi sitten. Sinne voi laittaa sen tuotteen ja siellä pystyy käymään kauppaa.

Sitten tulikin paljon kysymyksiä, että voiko Nordnetin kautta ostaa. Eli sieltä voi.

Kyllä.

Pystytkö avaamaan oikein rautalangasta hyvän esimerkin kautta, miten tuo toimii sijoittajan vinkkelistä? Mutta jos miettii, miten se toimii tuotteena vaikka teille tai muille pankeille, jotka tekevät näitä tuotteita, niin miten te teette voittoa tällaisilla tuotteilla itse?

Joo, eli meidän näkökulmasta, niin miten jotkut sijoittajat uskovat, että me tehdään voittoa, on se, että jos sijoittaja häviää, niin me tehdään voittoa. Se ei ole totta, että me suojataan joka position, joka meille tulee niihin tuotteisiin, eli me tehdään sitten voittoa niillä tuotteen kuluilla. Esimerkiksi osakkeissa on spread eli osto- ja myyntihinnan ero. Eli se esimerkiksi on se, millä tehdään voittoa. Ja sitten voi tietenkin olla muita kuluja, preemioita siinä tuotteen hinnassa.

Näkyykö nämä kuinka selkeästi? Just. Monet sijoittajathan ovat viime vuosina tavallaan. Kun sijoittajaa on koulutettu, niin he yhä paremmin huomioivat just vaikka ne. ETF:t on hyvä esimerkki, että niissä on hallinnointikulut tai rahastoissa hallinnointipalkkiot. Ja sitten ehkä, mutta harvemmin ehkä puhutaan spredeistä, niin näkyykö ne kuinka selkeästi ja minkälaisia ne voi? Mikä summasta on ns. halpa warrantti, mitä tulee sen kustannuksiin?

Joo, eli tietenkin spreadin näkee ihan siitä osto- ja myyntihinnan erosta, että näillä tuotteilla on aina markkinatakaaja, ja periaatteessa markkinatakaaja on se liikkeeseenlaskija eli me. Lähetetään sinne pörssiin koko ajan osto- ja myyntihintoja, eli siitä näkee sitten osto- ja myyntihinnan. Erosta tietenkin heti, että mikä on spread. Ja tietenkin sitten voi laskea warrantille arvoa, että perusarvo on helppo laskea, ja siitä sitten jää jäljelle aika-arvo, joka sitten näyttää sen, että mitä muuta siinä on siinä tuotteen hinnassa. Ja tietenkin kuluna on sijoittajalle myös kaupankäyntikulu, joka yleensä näkyy kaupankäyntivälittäjän sivuilta.

Täällä jo yksi kysyjä sanoi, että Nordnetissa vaikuttaa teidän tuotteet olisivat edullisempia, mutta ainakin siltä vaikuttaa. Täällä vähän varovasti muotoiltu, onko näin vai osaako sanoa. Pitäisi varmaan tietää monen kilpailijan hinnat tai spreadit tässä tapauksessa, niin varmaan.

Ehkä viitataan siihen spreadiin. Ja no, meillä Suomessa tavallisilla warranteilla ei taida olla muita liikkeeseenlaskijoita, mutta sitten löytyy erilaisia tuotteita kuten turboja ja bull- ja bear-sertifikaatteja. Niin voi tietenkin olla, että ainakin osassa tuotteissa on pienempi spreadi kuin muilla. Mutta tietenkin aina kannattaa katsoa, mikä se spreadi on ennen kuin lähtee käymään kauppaa.

Mitä, warrantit kokonaistasolla kuitenkin vähän myös sellaista nollasummapeliä niin kuin vaikka treidaaminen on, että jos toisen voitto on aina toisen tappio, ei teille pankeille, joka välittää. No, selitän vielä silleen rautalangasta, että kaikki pääsee mukaan.

Joo, eli pörssilistatut tuotteet, niin ne ovat tuotteita, joilla on dokumentit eli lopulliset ehdot, sanotaan, joissa on kaikki säännöt sille tuotteelle, ja se tuote toimii niiden sääntöjen mukaisesti, että se ei ole sillä lailla, että jos toinen häviää, niin toinen voittaa. Vaan. Se menee niiden sääntöjen mukaisesti. Mutta tietenkin sitten me suojataan, ja markkinoillahan siellä joku osapuoli tietenkin aina häviää ja voittaa. Sehän tietenkin on markkinoiden tapa toimia.

Niin, se on se lyhyen välin peli. Mutta hyvä tiedostaa, jos näitä harrastaa. Tästä olikin paljon kysymyksiä, että sopiiko nää kaikille. Ehkä niin, mitä sinä vastaisit tämmöiseen?

Ei sovellu kaikille, että hyvä olisi olla jotain perustaa sijoittamisesta. Sanoisin, että ei kannata sijoittaa tällaiseen tuotteeseen, jos ei ole ikinä sijoittanut tai ei tiedä, miten se kohde-etuus toimii. Se on sitten siitä astetta vielä enemmän, että se kohde-etuuteen linkittyy ja sitten rupeaa tiettyjen sääntöjen mukaan seuraamaan sitä arvonkehitystä, että hyvä on tietää, miten se alla oleva markkina toimii. Ja tietenkin jos riskinottohalukkuus on pieni, niin se on myös yksi osa, että ei tietenkään tällaiset tuotteet ole kaikille suunnattu.

Riskinottohalukkuudesta kun puhutaan viputuotteesta, niin monella ihmisellä saattaa tulla sellainen mielikuva, että jos se menee nollaan, niin ei kai tässä voi jäädä kuitenkaan velkaa teille?

Ei, pörssilistatuissa tuotteissa ei voi menettää enempää kuin se, mitä niihin on sijoitettu, että sata prosenttia voi menettää, mutta ei sitten enempää. Se on rajattu nollaan tai miinus sataan prosenttiin. Mutta tietenkin kaiken voi menettää, minkä sijoittaa.

Kuulostaa First North -sijoittajille se onneksi ihan tutulta. Mutta ei ole limiitti esim. Missä periaatteessa osake voi mennä nollaan, mutta sulle jää velka, se limiitti, aika edelleen kuitenkin maksettavaksi.

Joo, ei ole mitään sellaista limiittiä, että se mitä sijoitetaan siihen, niin se voi mennä, mutta enempää ei tarvitse sitten enää maksaa.

Onko näiden warranttien ja toki laajemminkin viputuotteiden suosio? Tää on vähän teema, mistä puhuttiin vuosi sitten, niin onko näiden suosio kasvanut, ja sitä kysyttiin myös nyt.

Joo, on. On niiden suosio kasvanut, että jos katsoo esimerkiksi Nordic Growth Marketin tai Nasdaq Nordicilta löytyvää markkinadataa, niin sen perusteella tehtyjen kauppojen määrä on moninkertaistunut viimeisten vuosien ja viimeisten 10 vuoden aikana, että on noussut selvästi. Kiinnostaa tutustua erilaisiin tuotteisiin, mitä on saatavilla.

Näkyykö tämä, voisiko sanoa kansankielellä, kansanomaistuu ikään kuin myös warranttien käyttö, että se ei ole enää sellaisten ammattilaisten, vaan näetkö tai kuinka tarkkaan ylipäätään sitä dataa, että onko yhä enemmän vaikka yksityissijoittajia niitä käyttämässä?

Meillä ei siitä ole valitettavasti dataa, että me liikkeeseenlaskijana saadaan vain anonyymia dataa sieltä pörssistä. Ei ole tietoa siitä, että onko noussut ja näin poispäin, mutta kyllä siellä niin kuin mitä ollaan kuultu, on käyttäjien määrä noussut. Mutta ei voi kuitenkaan sanoa, että olisi kaikkien tuote, että tietenkin on vain sopiva tietylle sijoittajalle.

Tuohon liittyen on tullutkin osuva kysymys tähän hetkeen. Millä tavalla varmistatte, että näiden vipujen käyttäjät tietävät, mitä he tekevät? Vai onko se vastuu viime kädessä sillä ostajalla tai sillä, joka käyttää sitä?

Me yritetään tehdä paljon koulutuksellista materiaalia, että meidän nettisivuilta löytyy, miten tuotteet toimivat. Löytyy erilaista, että löytyy tekstiä ja artikkeleita ja blogitekstiä ja tällaista, että yritetään niillä auttaa sitä, että sijoittaja saa tietoa. Ja tietenkin sitten kaupankäyntivälittäjilläkin on tietoa tuotteista. Ja siellä, jos haluaa käydä näillä tuotteilla kauppaa, niin pitää päästä semmoinen tietämystesti läpi. Sillä varmistetaan, että on tietämystä siitä tuotteesta.

Tärkeä kysymys: onko bitcoinia tämmöisiä tuotteita?

Kyllä on meillä, mutta ei suoraan Bitcoiniin vaan Bitcoin-futuuriin. Siihen löytyy tuotteita meiltäkin.

Joo, sitten tässä on kysymys. Jos ostan Bull 10x Nordeaa, niin miten osingot käsitellään näissä kohde-etuuksissa? Tai ehkä tässä kontekstissa? Warrantissa vähän sivusit osinkoja esityksessä, mutta silleen rautalangasta vääntäen.

Joo, no warrantin tapauksessa nämä osingot on otettu huomioon yleensä jo siinä hinnassa. Eli se tarkoittaa sitä, että kun osinko irtoaa, niin siinä hetkessä warrantin hinta ei sitten siitä laske tai nouse. Se on otettu huomioon warrantissa, vaan se, että jos odotettavissa olevat osingot. Odotettavissa olevat osingot muuttuvat yhtäkkiä. Jos yhtiö sitten sanookin, että maksetaan enemmän tai näin, niin se voi vaikuttaa, että se on ostowarrantille warrantin arvoa tiputtava ja sitten myyntiwarranttia nostava, koska osakkeen hintahan silloin tippuu, ja toisissa tuotteissa sitten esimerkiksi turbossa, bull- ja bear-sertifikaatissa, niin otetaan sitten huomioon se osinko silloin osingon irtoamispäivänä. Että tuotteen arvo ottaa siinä sen huomioon, että osake tulee tippumaan, jotta sen taloudellinen arvo pysyisi samana. Tietenkin sitten verot ovat ne, jotka tulevat maksettavaksi liikkeeseenlaskijalle.

Siitä osingosta, joo, mutta jos sieltä warranttiin ei saa sen kohde-etuuden osinkoja.

Joo joo, kyllä, silloin ei sijoiteta kohde-etuuteen, että sijoitat warranttiin, et osta osaketta, niin se tarkoittaa myös sitä, että et saa osinkoja.

Että tämä on tärkeä suomalaisten osinkohermojen muistaa, että täällä on kysymys vähän henkilökohtaisempi. Millaisia vipuveijareita Werner ja Ellinoora itse ovat? Haluatko sä aloittaa?

No joo, en mä sääntöjen puolesta. En saa meidän omiin warrantteihin sijoittaa. Mutta sitten on esimerkiksi olemassa tietynlaisia treidauskilpailuita, eli esimerkiksi Nordic Growth Market, missä meidän tuotteet on listattu, niin siellä voi käydä kauppaa myös näillä tuotteilla. Se on virtuaalisella rahalla, käydään kauppaa. Ja toki se on myös hyvä aloittelijalle, että siellä voi tutustua toimintaan.

Miten sulla on mennyt tämä virtuaaliraha?

No joo, se on. Se on vähän siinä ja siinä, että kerkeääkö seurailemaan töiden ohessa paljoa.

Aivan. Mä voin. Henkilökohtaisesti en ole vielä, mutta ehkä tässä. Kun tämä toistuu vuodesta toiseen, saan sun viestin. Niin mä yritän innostua kuitenkin kaikesta uudesta. Ehkä joskus, ehkä joskus. Aika näyttää. Onko, mitä tapahtuu spredeille nopeassa markkinatilanteessa? Varmaankin tarkoittaa sitä, että volatiliteetti räjähtää käsiin tai jotain.

Joo, siis spreadiin liittyy aika useasti se, mikä kohde-etuuden spreadi on. Eli jos kohde-etuuden spreadi nousee, niin voi olla, että warrantin spreadi siitä myös nousee, että on siihen markkinaan liitännäinen. Ja tietenkin myös volatiliteetti on yksi, joka vaikuttaa, että sitten jos volatiliteettia on enemmän, niin voi olla, että se vaikuttaa myös siihen spreadiin.

Aivan. Eikö näiden. Nämähän ovat aika sensitiivisiä nämä tuotteet ja kaikki tietävät. Markkina-ajoittaminen on todella vaikeaa. Eikö nämä ole aika työläitä instrumentteja, kun pitäisi olla aika selkeä näkemys jostain vaikka öljyn lähiaikojen hinnan liikkeistä?

Niin, siinä voi tietenkin käyttää hyväksi paljon kaikenlaista, että on olemassa esimerkiksi teknistä analyysiä ja monet käyttävät tämmöistä. Ja sitten tietenkin, niin kuin sanoin, on olemassa erilaisia strategioita. Esimerkiksi näissä, mitä mainitsin, long straddle, long strangle, niin niissä ei tarvitse tietää, nouseeko vai laskeeko, että siinä on se. Siinä on ideana se, että sen pitää jompaan kumpaan suuntaan mennä paljon, että esimerkiksi sellaisia strategioita on olemassa ja löytyy paljon käyttötarkoituksia.

Musta joskus joku sijoittaja nimimerkin takaa huusi, että ihan sama mihin suuntaan markkina liikkuu, kunhan tulee paljon liikettä, niin hän varmaan harrasti just tuota strategiaa.

Voi olla, että oli.

Täällä on kysytty, mitkä ovat teidän suosituimpia tuotteita? Osaatko sanoa suunnilleen?

Joo, se paljon riippuu siitä markkinasta. Suomen markkinalla käytetään paljon tämmöisiä unlimited turboja. Se on suosittu sitten. No, warrantti on klassikkotuote. Se on joillekin myös suosikkina. Varsinkin Ruotsin markkinalla. Niin on ollut paljon joillekin, jotka käyttävät warrantteja, ja sitten on myös muita markkinoita mitä meillä on, joissa on vähän erilaista, että mitä tuotetta käytetään, että sieltä löytyy monelle erilainen suosikki.

Kuinka paljon näitä warrantteja on kokonaisuudessaan tällä hetkellä listattuna?

Monia tuhansia. Suomessakin on tuhansia. Ja sitten suomalainen voi käydä kauppaa myös meillä Ruotsin kruunuissa olevilla tuotteilla. Että voi esimerkiksi käydä kaupankäyntivälittäjällä avaamassa Ruotsin kruunujen tilin ja voi käydä myös meidän Ruotsin tuotteilla, ja siellä on kymmeniä tuhansia. Ja sitten tietenkin Euroopan tasolla on satojatuhansia tuotteita.

Joo, mitkä ovat yleisimpiä virheitä, mitä asiakkaat tekevät viputuotteiden kanssa? Mitä kantautuu sun korviin tai sana? Ja nostan vain kolme semmoista yleistä virhettä.

No sanon siihen, että yksi on tuo vipuvaikutuksen käyttö, eli aloittelijana saatetaan ottaa sieltä. Suurin vipuvaikutus, mitä löytyy, että siinä olisi hyvä miettiä omaa riskinottohalukkuutta. Ja sitten tietenkin se, että ei välttämättä ole tarkoitus, että käytetään sitä suurinta vipua, että tuote tietyissä markkinatilanteissa käyttäytyy eri lailla ja tiettyihin markkinatilanteisiin käy sitten eri kokoiset vivut. Ja muutenkin on hyvä aloittaa pienemmällä vivulla, että tutustuu siihen tuotteen toimintaan, ja mitä nyt sitten vaikka warranteista, niin voi olla, että katsotaan vain sitä kohde-etuuden hintaa, että ei esimerkiksi katsota sitten, mitä volatiliteettia on. Miten aika vaikuttaa esimerkiksi siihen hintaan, että kannattaa tutustua, mikä vaikuttaa.

Onko jotain muita semmoisia, jos miettisi tämän kysymyksiä. Yleisestä vireestä vielä sillä, että jos joku kiinnostuu näistä enemmän, niin miettii, että näin. Mä en siis ainakaan rupea tekemään aloittelijana, niin mitä muita yleisiä virheitä on kuin tuo liikaa liian iso vipukerroin?

No varmasti se, että ei tutustuta siihen tuotteeseen tai on päässä kuva, että miten se toimii. Mutta sitten ei olla tutustuttu sääntöihin, että se on tosi tärkeää, että tutustuu sen tuotteen toimintaan. Mutta tietenkin jokaiselle sijoittajalle on oma strategia, mihin lähtee sitä käyttämään. Se vaikuttaa tosi paljon, että mikä nyt on virhe ja mikä ei.

Niin, näinpä. Täällä onkin kysytty, kun puhuit strategiasta, että kuuluuko modernin sijoitussalkun osana hajautusta tämmöisten työkalujen käyttö sun mielestä? Toki sä olet vähän puolueellinen näin sanomaan, mutta kuitenkin.

Niin no edelleen sanoisin, että se riippuu jokaisesta sijoittajasta, mikä on oma riskinottohalukkuus ja näin. Esimerkiksi pörssilistattuja tuotteita ja viputuotteita voi käyttää myös hajautuksessa sillä lailla, että valitsee esimerkiksi jonkun matalan vivun, sanotaan vaikka vipu 2. Ja sitten se tarkoittaa sitä, että sun tarvitsee laittaa vain puolet siitä rahasummasta, mitä tarvitsisi laittaa siihen kohde-etuuteen, esimerkiksi osakkeeseen. Ja sitten ne loput voi käyttää esimerkiksi toiseen osakkeeseen tai toiseen viputuotteeseen, jolloin saa hajautusta siihen muuhun markkinaan, että esimerkiksi tällaista pystyy tekemään.

Mitkä on Suomessa sellaisia järkevimpiä minimisummia, millä voi lähteä pelaamaan warranteilla?

No varmasti kannattaa esimerkiksi kokeilla ensin semmoisissa kilpailuissa ilman omaa rahaa ja tietenkin sitten pienellä summalla lähteä testaamaan, että jokaisellehan mikä on pieni summa, niin on eri eri sijoittajille.

Aivan. Hei, kiitos Elli-Noora hyvistä vastauksista näihin ja kiitos kaikille tosi aktiivisista kysymyksistä tässä välissä.